
Kuva Koillisväylän tärkeimmästä yksittäisestä solmukohdasta, Murmanskin satamasta. Kuva on otettu ydinjäänmurtaja Leninin kannelta. Lenin palveli Koillisväylällä vuosikymmenet. Laiva on nykyisin konferenssikäytössä. Kuva tekijä, marraskuu 2011.
Koillisväylän liikenteen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Financial Times ilmoittaa 21.7.2013, että Venäjän Koillisväylän hallinointiviranomaiset ovat antaneet luvan 204 alukselle kulkea Koillisväylän päästä päähän, kun vuonna 2012 väylän purjehti 46 alusta ja 2011 vain muutama. Koillisväylän käytön läpimurtoa onkin ennakoitu joidenkin asiantuntijoiden piirissä (mm. tohtori Aaro Tiilikainen ja professori Jari Juga Kalevan Alakerta-kirjoituksessa syksyllä 2011, ks. tarkemmin Pohjoisuus yhdistää suomalaiset -artikkelikokoelma 2011). Toisaalta on huomoitava, että jokaista myönnettyä lupaa ei käytetä ja että joissakin tapauksissa luvat voivat koskea Karan meren ajankohtaisia Exxonin ja Rosneftin tutkimustarpeita.
Koillisväylän ympärivuotinen käyttö on ollut jo vuosikymmeniä tosiasia luonnonvarojen markkinoille saamiseksi Venäjän pohjoisosista, mm. sen Aasian puolelta Euroopan jatkojalostettavaksi ja kulutukseen. Tämä liikenne on painottunut kuitenkin väylän läntiseen osaan, mm. Siperian Jenisei-joen ja Murmanskin välille. Esimerkiksi olin marraskuussa 2011 Murmanskissa ydinjäänmurtaja Leninillä konferenssissa. Murtaja on tehnyt jo vuosikymmenien palvelutehtävänsä ja on nyt konferenssikäytössä. Uudemmat maailman vahvimmat alukset murtavat jäätä nyt vuorollaan, uusia rakennetaan ja uusia pitää suunnitella. Tämä toiminta on ollut jatkuvaa, vaikka maailma ei olekaan puhunut ilmastonmuutoksesta Koillisväylän käytössä takavuosina tai vuosikymmeninä. Venäjä näki Koillisväylän merkityksen ja suunnitteli jäänmurtajalaivastonsa nykyistä uudistusohjelmaa ennen kuin ”Länsi” alkoi puhumaan ilmastonmuutoksesta. Olosuhteet säilyvät Arktikassa ankarina ja jopa olosuhteiden kovenemiseenkin on varauduttava.
Koillisväylän vuosikymmeniä ympärivuotisena jatkunut ”short shipping” liikenteen lukuja ei ola tarkkailtu yhtä kiinnostuneesti kun Koillisväylän pitkiä matkoja päästä päähän, mitkä matkat ajoittuvat toistaiseksi lähinnä kesäkaudesta marraskuulle. Sinällään ”short shipping” matkatkin ovat pohjoisessa pitkiä. Financial Timesin Koillisväylän käytössä puhuttaneen lähinnä näistä Euroopan ja Aasian välisistä pitkistä matkoista ja niiden kasvusta ja selitetään tätä ilmiötä erityisesti ilmastonmuutossyyllä, mikä on korkeintaan vain yksi vaikuttava ja selittävä tekijä. Lehdistö, media, virkakoneisto ja päättäjät ja useat tutkijatkin pakkaavat selittämään asioita yksipuolisesti ilmastonmuutoksella (ilmaston lämpenimisellä).
Huomionarvoista on myös, että maailman ensimmäinen Koillisväylän liikenteeseen tarkoitettu jäävahvisteinen LNG-tankkeri valmistuu suunnitelmien mukaan tänä vuonna Etelä-Koreasta ja toista jo tehdään. Suomalaistenkin pitäisi tarttua LNG-trendiin – konkreettisimmin hyötyjä saadaan, kun tilataan esimerkiksi kirjoittajan koordinoimana tai suunnittelemana koulutustilaisuus tai koulutustilaisuuksien sarja yhdessä alan toimijoiden kanssa alueiden yrityksille ja julkisen sektorin päättäjille suunnattuna (jos halutaan merkittävää vaikuttavuutta koulutukselta, sekin osataan mahdollistettaessa se resurssein, esimerkkinä vaikkapa ”Läpimurto Sallassa 96”. Onhan jopa hallitus varaamassa runsaat 100 miljoonaa euroa meidän omien terminaalien rakentamiseen, mikä toimii hyvänä ponnahduslautana myös lähialueen muihin LNG-tehdas ja laivainvestointeihin. Ensin on tapahduttava herätys ja saatava aikaan oikeansuuntainen liike. Tämä voisi tapahtua esim. elyjen työllisyysmäärärahoilla. Ks. mm. Turun Sanomien Alio-artikkeli 26.7.2013.
Ks. myös:
- YLE 29.7.2013 Onko ilmastonmuutos pysähtynyt – ja mitä sitten?
- Koillisväylän käytön ja sen vaikutusten ennakointi vaatii perusteellista tutkimusta (kirjoittaja valmis ja halukas vastuunottoon teemassa)
- “Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät”
- “Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus”
- Kaleva 25.5.2013: “Arktinen osaaminen on Suomen Sampo”
- Talouskriisi ja maantiede
- ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia” (kirjoitettu, koska virallisen valtion selvityksen mukaan realisoituu vasta vuosikymmenien päästä)
- Liikenteen suunta 2/2013: “Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä”
- LÄPIMURTO SALLASSA 96
- Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – teesejä