Kuukausi: tammikuu 2013

Suomeen ehdotetaan meriministerin perustamista

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Jere Riikonen kirjoitti Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla mielestäni erittäin asiantuntevan artikkelin merialasta, sen merkityksestä Suomelle ja Euroopan unionille. Lainaan hänen kirjoituksensa muutamia keskeisimpinä pitämiäni kohtia ja tuon sen jälkeen tukea varsinkin otsakkeen viestille ajankohtaisesta Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttiluonnokesta.

Jere Riikonen HS 23.1.2013:

”Suo­mi on ol­lut jo kauan me­ri­osaa­mi­sen suur­val­ta, ja sii­tä ase­mas­ta on pi­det­tä­vä kiin­ni.

Li­ki 300 vuot­ta sit­ten Eu­roo­pan im­pe­riu­mit val­loit­ti­vat maail­maa lai­voil­la, jot­ka py­syi­vät pin­nal­la suo­ma­lai­sel­la ter­val­la. 1980-lu­vul­la Rau­ma-Re­po­la Ocea­nics ra­ken­si Neu­vos­to­lii­tol­le maail­man sy­vim­mäl­le su­kel­ta­vat tut­ki­mus­su­kel­lus­ve­neet. 2010-lu­vul­la STX Fin­lan­din Tu­run-te­la­koil­la ra­ken­net­tiin maail­man suu­rim­mat ris­tei­lya­luk­set.

Yli puo­let maail­man toi­mi­vis­ta jään­mur­ta­jis­ta on suo­ma­lais­val­mis­tei­sia. Lai­va­moot­to­rei­den, pot­ku­ri­jär­jes­tel­mien se­kä mo­ni­ta­soi­sen lai­va­tek­nii­kan osaa­mi­nen on maail­man me­ri­tek­no­lo­gian kär­keä.

Me­ne­styäk­seen kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa Suo­men me­ri­teol­li­suus tar­vit­see val­tio­val­lan joh­don­mu­kais­ta po­li­tiik­kaa.

…

Me­ri­asioi­den joh­ta­mi­nen on Suo­mes­sa ha­jal­laan val­tio­neu­vos­tos­sa, mi­nis­te­riöis­sä ja vi­ras­tois­sa. Suo­mel­la ei ole ho­ri­son­taa­li­ses­ti jär­jes­tet­tyä ja sel­keäs­ti joh­det­tua kan­sal­lis­ta yh­teis­tä me­ri­po­li­tiik­kaa, jo­ka pal­ve­li­si laa­jas­ti kan­sal­lis­ta ko­ko­nais­etua ja me­ri­alan kil­pai­lu­ky­kyä.

EU on vast­ikään al­ka­nut pu­hua yh­te­näi­ses­tä me­ri­po­li­tii­kas­ta. Unio­ni ai­koo tu­kea me­rel­lis­ten jä­sen­val­tioi­den­sa yh­teis­tä me­ri­po­li­tiik­kaa uu­del­la Eu­roo­pan me­ri- ja ka­la­ta­lous­ra­has­tol­la. Ra­has­toon on vuo­sil­le 2014–2020 tar­jol­la 6,5 mil­jar­dia eu­roa, jos­ta yh­tei­seen me­ri­po­li­tiik­kaan esi­te­tään 432 mil­joo­naa eu­roa.

EU-par­la­ment­ti ää­nes­tää me­ri- ja ka­la­ta­lous­ra­has­toa kos­ke­van ase­tuk­sen si­säl­lös­tä tä­nä ke­vää­nä. Suo­mi ei voi hyö­tyä ra­has­tos­ta, el­lei sil­lä ole esit­tää ole­mas­sa ole­vaa yh­den­net­tyä me­ri­po­li­tiik­kaa.

Itä­me­ri-se­lon­teon seu­ran­ta­ra­por­tis­sa eh­do­tet­tiin jo vuon­na 2011 Itä­mer­ta kos­ke­vil­le asioil­le ja me­ri­po­li­tii­kal­le pa­rem­paa koor­di­naa­tio­ta. Eh­do­tuk­sen pe­rus­aja­tuk­se­na oli saa­da me­ri­po­li­tiik­kaa koor­di­noi­va vas­tuu­mi­nis­te­riö, koor­di­naa­tio­ryh­mä ja vas­tuu­mi­nis­te­ri, jo­ka toi­mi­si ho­ri­son­taa­li­sen me­ri­po­li­tii­kan val­vo­ja­na ja Suo­men me­ri­asioi­den edus­ta­ja­na kan­sain­vä­li­sis­sä yh­teyk­sis­sä.

Jos eh­do­tus oli­si otet­tu va­ka­vas­ti, em­me oli­si ny­ky­ti­lan­tees­sa, jos­sa te­lak­ka­teol­li­suus ro­mut­tuu ja rik­ki­di­rek­tii­vi uh­kaa ku­ris­taa me­ri­lii­ken­teen hei­kon po­li­tii­kan vuok­si.

Suo­mi tar­vit­see me­ri­mi­nis­te­rin, jo­ka toi­mil­laan vah­vis­tai­si yh­tei­sen me­ri­po­li­tii­kan kaut­ta kan­sain­vä­lis­tä ase­maam­me poh­jois­ten me­rien ym­pä­röi­mä­nä me­ri­osaa­mi­sen ”suur­val­ta­na”.

…

Kirjoittajatiedot:

Je­re Rii­ko­nen
me­ri­ana­lyy­tik­ko
Me­ri­alan ke­hi­tys­ryh­män asian­tun­ti­ja
Suo­men Me­ren­tut­ki­jat

Ks. koko artikkeli linkistä http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Meriministeri+ter%C3%A4st%C3%A4isi+suomalaista+osaamista/a1358831321962

Kommentteja (Yrjö Myllylä):

  • Kommentti 1: Väitteeni on, että Euroopan talouskriisin ratkaisu on merellisyydessä, yhteyksien vahvistamisesta sen merellisiltä reuna-alueilta myös Europan unionin ulkopuolelle. Tämän vuoksi kirjoittajan artikkeli sisältää erittäin tärkeän huomion ja reagointimahdollisuuden – nyt ei pitäisi nukkua: ”EU on vastikään alkanut puhua yhtenäisestä meripolitiikasta…” ks. Jere Riikosen teksti edellä. Tästä väitteestäni ”meripolitiikan välttämättömyydestä” tarkemmin mm. Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessani:

Myllylä, Yrjö (2012). Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-kirjoitus 12.8.2012. <https://yrjomyllyla.files.wordpress.com/2012/09/dia2.jpg>

<http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kultasuoni+on+l%C3%A4hemp%C3%A4n%C3%A4+kuin+uskoisi/a1344655724470>

  • Kommentti 2: Tässä kuten muussaakin, ”nukkuminen” on täysin mahdollista Riikosen herättävästä kirjoituksesta huolimatta. Se johtuu juuri siitä, että tässä tapauksessa meriasiat eivät ole kenenkään viranomaisen tai ministerin tai ministeriön kokonaisvaltaisella vastuulla, jota Riikonen oikeutetusi peräänkuuluttaa. Telakkateollisuuden tukemisen lisäksi pitäisikin keskustella, että kenen vastuulla meriliikenteen ja meriklusterin asiat ovat Suomessa. Siksi juuri on puhuttava meriministeristä/meriministeriöstä. Kustannukset eivät lisäänny, kun virkamiesten kokonaismäärää ei muuteta, mutta vaihdetaan virkamiehiä asiantunteviin merialan ihmisiin ja vastuutetaan ministeri tai yksikkö seuraamaan alan kehitystä ja ennen muuta reagoimaan Suomen etujen mukaisesti. Tämä olisi jo aiemmin esitetyllä tavalla säästänyt ilmeisesti kenties jopa miljardeja verrattuna siihen, mitä tulemme lähiaikoina kokemaan menetettyinä työpaikkoina. Ns. arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa meriministeri/meriministeriö-ajatusta testattiin ja sen tulokset raportoitiin seuraavasti (raportti 23.1.2013, s. 80, painovalmistelussa, www.amtuusimaa.net):

”Poliittiset päätökset ja vaikuttaminen –teeman alla käsiteltiin kolme hankeaihioita, joista kaksi ylitti selvästi melko tärkeän painoarvorajan 3,5: 1) Ympäristödatan vapauttaminen (4,0) ja 2) Ajankohtaisiin arktisen alustilauksiin, kuten Aurora Borealiksen tai Suomen valtion kaavailemaan jäänmurtaja/monitoimialuksen, tilauspäätöksiin vaikuttaminen (3,9). Meriministeriön perustaminen sai lähes melko tärkeän painoarvon (3,4). Viimeksi mainitun osalta etenkin yritysryhmässä vastauksissa oli hajontaa. Lisäksi paneelissa ehdotettiin aloitetta Laajapohjainen yhteistyöelin Itämeren maiden ja Norjan välillä, jossa Suomi on aloitteellinen.”

”Meriministeriön perustamisesta. Vuoden vaihteessa 2012-2013 ja alkuvuonna 2013 on keskusteltu voimakkaasti Suomen meriteollisuuden tilasta. Vastuu meriteollisuuden kehittämisestä on yhtäältä työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut edes teemaan nimettyä ja asiaan pelkästään keskittyvää kokopäiväistä asiantuntijaa puhumattakaan ryhmästä tai osastosta19. Meriteollisuuden asiat hajaantuvat useisiin eri ministeriöihin. Merenkulku ja siihen liittyvä teollisuus ja palvelut on Suomen kannalta kuitenkin erittäin tärkeitä muun muassa sen vuoksi, että Suomi on täysin riippuvainen merenkulusta ja ulkomaankaupasta. Tämän vuoksi meriteollisuuden asemaa olisi syytä vahvistaa – jos ei välittömästi meriministeriöllä, mikä malli on käytännössä muun muassa Tanskassa tai Singaporessa – niin muutoin merkittävästi koordinointivastuuta teemassa antamalla. Tosin epäilijöiden mielestä vasta meriministeriö voisi antaa merenkululle ja meriteollisuudelle sen vaatiman huomion.”

Taulukko 38

Virkamies, politiikka ja yrittäjyys

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Olemme kuulleet sanottavan, että ”valtion tehtävä on luoda edellytyksiä yrittäjyydelle”. ”Valtio ei voi yrittää.” ”Virkamies ei voi yrittää.” ”Julkinen sektori ei voi toimia yrittäjänä.” Politiikkojen ja virkamiesten puhe on ”kasvuyritysten perään” ja voittoja ja yhteisöveroja maksavien yritysten perään ehkä siksi, että  voitaisiin olla ”yrittämättä” ja keskittyä ”edellytysten luomiseen”. Väitteeni on, että virkamiehen ja julkisen sektorin tulee ”yrittää” ja  toimia ”yrittäjämäisesti” ja tästä löytyy paljon hyviä esimerkkejä.

Mielestäni siis jokaisen on yritettävä. Jokaisen on otettava vastuu ja toimittava. Olemme samassa laivassa eikä niin, että toiset on maalla ja toiset laivassa (yrittäjät) hyvinvointia maalle tuoden maalla huutavien neuvoilla. Vasta kun valtio, kunnat, virkamiehet, poliitikot, tutkijat ja hallinnon väki alkaa yrittämään siinä kuten parhaimmat YELiä maksavat yrittäjät (etenkin jäljempänä esitetyn Stewartin tarkoittamassa mielessä), voimme menestyä kunnolla. Tämä ei tarkoita, että julkiset toimijat kilpailevat palvelujen tuotannossa, vahvistavat omaa palvelutarjoamaansa yksityistä vastaan, kuten nyt  monella saralla, vaikkapa vain kansainvälistymispalveluissa – ks. Luoma & Myllylä 2003 jäljempänä – tai hyvin tuntemassani ennakoinnin toimia-alalla.  On siis keskusteltava ensiksi, että mistä yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kysymys:

Risto Harisalo, Uusi kapitalismi

Risto Harisalo, Uusi kapitalismi

Lainaan mielestäni viisaampien tutkijoiden vanhempia tekstejä ja poimin melko suoraan lopputulemia. Professori Juhani Hult luennoi yrittäjyydestä vuonna 1988 tuolloin juuri ilmestyneen Risto Harisalon kirjan ”Uusi kapitalmismi -Paikallinen yrittäjyyskulttuuri ja taloudellinen hyvinvointi” pohjalta. Myöhemmin yrittäjänä olleessani vierailin kirjan kustantaneessa Yrittäjäin Fenniassa ja sain kirjan käyttööni ja hankin tekijältä myös omistuskirjoituksen. Moneen kertaan tämän jälkeen lukemani kirjan tekstit ovat eläneet mielessä ja käytännössä. Oikeaan aikaan nuoruudessa annettu oikea innostava (mikä vastuu meille) sanoma voi vaikuttaa. Tässä yhteydessä kiitokset molemmille professoreille. Tällä sivulla lainaan vain yhden sivun antia 180-sivuisesta  po. kirjasta.

Risto Harisalo, Uusi Kapitalismi

Risto Harisalo (1988). Uusi Kapitalismi, Yrittäjäin Fennia

”5.1 Yrittäjä ja yrittäjyys”

”Yrittäjyyden käsitteen avulla on mahdollista tunnistaa myös yrittäjä. Schumpeterin mielestä, jokaista joka innovoi,  on pidettävä yrittäjänä. Yrittäjä voi siten olla yksilö, ryhmä tai organisaatio. Tässä mielessä yrittäjänä voi olla sekä pieni, että suuri organisaatio kuten myös yksityinen ja julkinen organisaatio(98). Scumpeter näyttää myös otaksuvan, että tuskin kukaan voi olla yrittäjänä kaiken aikaa, vaan hänen on kyettävä vastaamaan innovoinnin lisäksi myös muista mahdollisista tehtävistä. Yrittäjyys, kuten Drucker kirjoittaa, ilmenee siten muutoksen etsimisenä, siihen vastaamisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisenä.”

”Schumpeterin mielestä yrittäjyys on innovointia ainakin yhdellä seuraavista viidestä alueesta(97):

  • Uusien tuotteiden ja palveluiden innovointi
  • Uusien tuotantotapojen ja -menetelmien innovointi
  • Uusien markkinoiden avaaminen
  • Uusien raaka-ainevarantojen keksiminen
  • Uusien organisaatioiden kehittely.

”Stewart on pyrkinyt laajentamaan yrittäjyyden käsitteen sisältöä. Hänen mukaansa siinä on kysymys rutiinien murtamisesta, hyväksyttyjen rajojen ylittämisestä a perinteiden kumoamisesta. Hänen mielestään seuraavat tekijät ovat erityisesti tunnusomaisia korkeatasoiselle yrittäjyydelle(99):

  • MAHDOLLISUUKSIEN ETSINTÄ: yrittäjyys on enemmän uuden etsimistä ja kartoittamista kuin toistuvien asioiden ja kysymysten käsittelyä.
  • HALU INNOVOIDA: yrittäjyys edistää uusien ideoitten etsimistä ja kokeilua.
  • JOUSTAVUUS TOTEUTTAMISESSA: yrittäjyys merkitsee joustamista ja muuttumista kokemusten ja oppimisen myötä.
  • HALUKKUUS OTTAA RISKEJÄ: yrittäjyys merkitsee kokeilu ja kokeilujen tukemista.
  • ULKOISTEN RESURSSIEN ETSIMINEN: yrittäjyys merkitsee resurssien etsimistä paikallistalouden ulkopuolelta eikä vain sisäpuolelta.
  • YHTEYKSIEN LUOMINEN: yrittäjyys merkitseen yhteyksien etsimistä ja luomist ja voimaa saattaa ne toimimaan yhdessä.
  • UUSIEN ORGANISATORISTEN VAIHTOEHTOJEN KEKSIMINEN: erilaisten innovaatioiden toteuttaminen edellyttää erilaisi hallinnollisia järjestelyjä.
  • VAPAUTTA VANHOISTA SITEISTÄ: yrittäjyys edellyttää joustavuutta ja vapautta hallitsevist rajoitteista.”

Em. tulosten taustalta voidaan poimia seuraavia johdantotekstejä:

”Klassisen, aina meidän päiviimme saakka kestäneen määritelmän yrittäjästä esitti ranskalainen aristokraatti ja teollisuusmies Jean Baptise Say. Vuonna 1815 ilmestyneessä kirjaassan hän määritteli yrittäjän henkilöksi, joka yhdisti tuotannontekijöitä ja etsi niille uusia tuottavia kohteita (91).”

”Englantilainen John Stuart Mill piti puolestaan yrittäjän tunnusomaisimpana piirteenä taloudellisen riskin ottamista.”

”Sayn ja Millin jälkeen monet ovat pyrkineet etsimään yrittäjän tunnusomaisia piirteitä ja määrittelemään käsitteen. Määrittely on osoittautunut epävarmaksi ja vaikeaksi käsitteeksi….Adam Smithistä alkanut talousteoria tasapainoa ja normaalitilaa korostaessaan ei ole kyennyt antamaan tyydyttävää määritelmää yrittäjästä ja hänen tehtävästään taloudessa(93).”

”On tuskin siksi mikään ihme, että tutkijat ovat siirtäneet huomionsa yrittäjän käsitteestä yrittäjyyden käsitteeseen…Schumpeter on edistänyt ratkaisevasti yrittäjyyden käsitteen ymmärtämistä sekä sen liittymistä talouden kasvuun ja kehitykseen. Kirjassaan The Theory of Economic Development Schumpeter osoittaa, kuinka innovaatiot käynnistävät yhteiskunnassa taloudellisen muutoksen.  Innovaatioiden merkitys perustuu Schumpeterin mielestä historiallisen tosiseikkojen havainnoinnille eikä teoreettiselle päättelylle. Scumpeterin nojautuen on mahdollista päätellä, että innovointi on keskeinen ja perustuvaa laatua oleva prosessi.

”Sayn ajoista lähtien on vallinnut täydellinen hämmennys miten yrittäjä ja yrittäjyys on erotettava toisistaan(94). ”

Kirjan lähdetiedot:

Risto Harisalo (1988). Uusi kapitalismi – Paikallinen yrittäjyyskulttuuri ja taloudellinen hyvinvointi. 180 s. Yrittäjäin Fennia.

Myöhemin olen tavannut Suomen ensimmäisen yrittäjyyden professorin Arto Lahden. Olen saanut käsityksen, että Lahti on paljon käsitellyt Schumpeteria ja innovointia julkaisuissaan. He, jotka haluavat näistä aiheista päivitettyä ja edelleen Suomenkin oloihin sovellettua ja niissä oloissa testattua tietoa, voivat hankkia Arto Lahden seuraavat teokset:

Professori Arto Lahden laajaa julkaisutuotantoa on viime aikoina koottu mm. sähköisten kirjojen muotoon / New publications by Arto Lahti:

https://kirja.elisa.fi/ekirja/yrittajan-kujanjuoksu-1990-luvun-pankkikriisin-pyorteissa

https://kirja.elisa.fi/ekirja/strateginen-markkinointi-kauppamies-ansaitsee-arvostusta-ja-patevat-opit

https://kirja.elisa.fi/ekirja/tietoa-ja-kokemusta-talouteen-miten-suomi-oy-selviaa-globalisaationshokista

https://kirja.elisa.fi/ekirja/markkinat-kilpailu-ja-menestyva-strategia-patevat-johtamisopit-yritysjohdolle-ja-yrittajille

https://kirja.elisa.fi/ekirja/kasvuyrityksen-talousoppi-miten-yrityksesta-voi-tulla-globaali-voittaja

https://kirja.elisa.fi/ekirja/teknologiayritysten-globaali-kasvu-strategia-ja-immateriaalioikeudet-kokemus-ja-tutkimustieto

https://kirja.elisa.fi/ekirja/yrityksen-johtaminen-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-j

https://kirja.elisa.fi/ekirja/markkinointianalyysi-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-j

https://kirja.elisa.fi/ekirja/sopimusliiketoiminnan-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-

Innovation competition in global markets and Schumpeter’s entrepreneur

Link: https://www.morebooks.de/store/gb/book/innovation-competition-in-global-markets-and-schumpeter-s-entrepreneur/isbn/978-3-8484-9420-0

LAP LAMBERT Academic Publishing GmbH & Co. KG Heinrich-Böcking-Str. 6-8 66121,
Saarbrücken, Germany

STRATEGINEN RYHMÄ IOTEORIAN

OSANA (IO = INDUSTRIAL ORGANIZATIONECONOMICS)

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/wp/Aalto_W_KT_2011_001.pdf

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b103.pdf

Globalization & the Nordic Success Model – Part I
http://bookboon.com/uk/student/economics/globalization-the-nordic-succes-model-part-i

Globalization & the Nordic Success Model – Part 2
http://bookboon.com/uk/student/economics/globalization-the-nordic-succes-model-part-ii

***

Lopuksi:

RD Aluekehitys Oy:n yrittäjänä toimiessani olen havainnut, että sen tilaajat täyttävät usein em. Stewartin esittämät yrittäjyyden määritelmät. Jo Stewartin määritelmän mukaan tyypillistä tällaisille virkamiehille on uusien yhteyksien hakeminen, etsiminen ja rakentaminen.

Käytännön elämästä uskallan tässä nostaa esimerkiksi kaksi virkamiestä, joiden julkiset näytöt, aikaansaannokset ja vaikuttavuus osoittavat, että virkamies voi toimia yrittäjänä ja saada taloudellista ja muuta hyvää aikaan vähintään siinä kuin yrittäjä ja vielä enemmän.

  • EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä, Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (myös valtakunnallisen Ammattibarometrin tuoja ja kehittäjät Suomeen). Ks. myös alla oleva:
  • Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.
  • Oulun kaupungin liikennesuunnittelusta ja myöhemmin teknisestä toimesta vastannut (n. v. 1960-2000), nykyisin Liikennementori-blogia pitävä Mauri Myllylä. Pääset blogiin esimerkiksi ajankohtaisen Maailman ensimmäisen talvipyöräilykonferenssin esittelyartikkelista. Ks. myös seuraava:
  • Myllylä, Mauri (2000). Katu, koulu ja kaupunki. Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta. 284 s. Oy Edita Ab, Helsinki.

Listaan voisi liittää monia muitakin, myös yliopistojen ja oppilaitosten hallinnon ja muiden toimintojen edustajia, poliitikkoja jne.

Arvioin siis esimerkiksi näiden virkamiesten täyttävän Stewartin kriteerit yrittämisestä. Vastuuta kantavat virkamiehet joutuvat ottamaan kuitenkin henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisiakin riskejä – siinä missä muutkin yrittäjät.Esimerkiksi mainittujen henkilöiden taholta uskon heidän sisäisen yrittäjyytensä olleen avainasemassa. Mitäpä, jos päästäisiin tavoitteisiin, että itse organisaatiot toimisivat yrittäjämäisesti edellä esitettyjen ihannetilojen mukaisesti?

Julkisten organisaatioiden yrittäminen ei tarkoita, että ne alkavat kehittämään palvelutuotantoa ja kilpailemaan yksityisten palveluiden kanssa, mikä on erittäin leimallista julkisille toimijoille silloinkin kuin toimijat puhuvat yrittäjyyden edellytysten luomisesta ”väristä riippumatta”. Tämän voi ymmärtää mm. ns. ”meemiteorian” kautta, jossa jokainen toiminto, organisaatio ja toimintatapa pyrkii perustelemaan tärkeytensä ja monistamaan itseään. Esimerkiksi jo edellä viitattiin kansainvälistymispalveluiden kehittämiseen. Tutkimuksemme mukaan jo kansainvälistyneet yritykset toivovat, että julkinen sektori toimii verkottajana ja yleislääkärinä toimivien yksityisten palveluiden luo kansainvälistymisessä eikä pyri itse hallitsemaan kenttää ja toimintaa ”yhden luukun periaattteella” – siis rakentaa verkostoja Stewartin tarkoittamassa mielessä. Näin vahvistaa esimerkiksi seuraavat tutkimuksemme:

  • Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät.  89 p. Tutkimuraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy.

Tämän julkisenkin sektorin yrittäjyysasenneliikkeen aikaansaamiseksi suosittelen virkamiehillekin vahvistukseksi teostamme selvitysmies Kyösti Karjulan pääministeri Matti Vanhaselle tuottamaa selvitysmiesraporttia ”Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitys”. Toimin raportin työryhmän pääsihteerinä ja raportin käytännön kirjoittajana työryhmän ja sen ad hoc -ryhmien tuloksia analysoiden ja syntetisoiden selvitysmiehen johdolla. Kirja löytyy alla olevasta linkistä

Ks. myös edelliset blogiartikkelit

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä

Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit

Uusi pohjoisen maantiede, mitä se on?

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous vaativat mandaatin muutosnavigaattorille

Yrittämisen ja aluekehittämisen arvot

Yritys- ja innovaatiotoimintaan tukevat arvot

“Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi”

Vuonna 2010 keskustelua käytiin yrittäjien ja virkamiesten maailmankuvista myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän keskustelupalstalla.

***

29.6.2013 päivätyssä artikkeli

Miksi innovaatiot eivät etene?

19.8.2013 Taloussanomien haastattelussa tutkija Mariana Mazzucata osoittaa valtion olevan tärkein tekijä innovaatioiden ja uusien Nokioiden synnyttäjä, ei sivustakatsoja markkinavoimien hoitaessa homman. ks.

Näin Suomeen syntyy uusia Nokia