EU palkitsi public-private -yhteistyömallin.
Kuukausi: heinäkuu 2012
”Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi”
1. ALUEKEHITYS, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODIYrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi
Yksi tapa tarkastella yrittäjyyden edistämistä on nähdä se kokemuksellisena prosessina, jossa on aloitettava alimmalta portaalta vastuunottamista harjoittelemalla ja ylimpänä on elämänkokemuksen välittäminen mentoroinnin kautta yritysten hallituksissa, osakkaina, konsulttina tms. tavoin. Mentorointia voidaan pitää yrittämisen korkeimpana muotona silloin kuin yrittäjä on itse käynyt yrittäjyyden muut portaat lävitse mm. sen edeltävän sarjayrittäjyyden.
Mentorointia voidaan yhteiskunnassa soveltaa myös muuten kuin suoraan yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Yrittäjyyshän voidaan tulkita myös laajasti niin, että aina ei tarvitse olla juridisesti yrittäjä, toimiakseen yrittäjän tavoin yhteiskuntaa ja taloutta uudistaen – yrittämisen perimmäisenä olemuksena voidaan mielestäni pitää kykyä henkisiin, sosiaalisiin ja taloudelliseen riskinottoon ja tätä kautta yhteiskunnan uudistaminen. Seuraavassa on lainattu kohta, jossa käsitellään mentorointia kirjasta ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuuteena – Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitysraportti. (Katso lähdetiedot artikkelin lopusta.) Mentorointia tarvitaan monella liiketoiminnan osa-alueella, yhtenä esimerkkinä erilaiset luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnot, kuten kaivostoiminta ja arktisen meriteknologian kysymykset.
Ks. blogiartikkeli ”Yrittäjyyden voimistamisen portaan ja mentorointi” RD Aluekehitys Oy:n sivuilla aiheesta. Blogissa on myös lueteltu yrittäjyyden kahdeksan porrasta ja selvitykseen osallistuneen työryhmän henkilöiden nimet.
Julkaisun lähdetiedot
Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>
Delfoi-tutkimus: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa vuoteen 2010
1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖDelfoi-soveltaminen sopii myös yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen, ympäristövaikutusten keskeiseksi välineeksi:
Tie ja Liikenne 10, 1994 Myllylä, Yrjö – RD Aluekehitys: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa.
Hailuodon ja mantereen välisten liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutuksia saaren yhdyskuntakehitykseen tutkittiin vuosina 1992-93. Kehitystä ennakointiin vuoteen 2010. Pääasialliseksi arviointimenettelyksi valittiin Delfoi-menetelmä. Myös muita menetelmiä, kuten tavoitettavuusmallia, panostuotos-mallia ja focus group -metodia sovellettiin. Kirjoittaja vastasi vaikutusselvityksen yhdyskuntateema-alueesta ja em. metodeista. Delfoi-toimi parhaiten ja vastasi metodina odotuksiin. Hanke oli merkityksellinen myös siinä mielessä, että se tehtiin YVA-lain hengessä ja periaatteita noudattaen YVA-lakiluonnoksen aikaan / kun laki ei vielä ollut voimassa, mutta sen sisältö oli tiedossa. Tämän ja muiden vaikutusselvitysprosessien vuoksi tekijä osallistuikin YVA ry:n perustamiskokoukseen ollen edelleen seuran jäsen.
Hailuoto-prosessi sopii kokonaisuudessaan edelleen esimerkiksi, miten erilaiset hankevaihtoehdot vaikuttavat maankäyttöön ja kaavoitukseen ja miten vuorovaikutusta tutkitaan Delfoilla. Tulosten pohjalta luotiin yleikaavoitusta palveleva maankäytön rakennmalli alan toimistossa (Airix). Maankäytön peruslukujen, etenkin asukasluvun kehityksen osalta, tutkimuksen ennustukset ovat osuneet hyvin kohdalleen, vaikka absoluuttisten lukujen sijaan yleensä kehityksen suunnan ennakoiminen eri vaihtoehdoissa on tärkeämpi tulos.
Mikäli olet kiinnostunut Delfoi-soveltamisen / tulevaisuuksien tutkimuksen metodien soveltamisesta maankäytön kysymyksiin, ota yhteyttä!
Kirjallisuutta:
Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys.
Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. Teoksessa: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri.
Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.
Blogiartikkeli 7.7.2012
Yrjö Myllylä 