Maakaasuista tulossa tärkeä energialähde – iKNOW Delphi 2.0/Country Report Finland julkistettu

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun yliopisto tiedottaa 16.11.2011

Osoite: http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/jatteista-tuotettavasta-kaasusta-tarkea-energialahde.html

”Jätteistä tuotettavasta kaasusta tärkeä energialähde

Tulevaisuudentutkijat tarkastelivat, mihin suuntaan energiantuotanto kehittyy.

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen iKNOW-hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeessa tutkittiin tulevaisuuden energiaratkaisujen käytön kannalta merkittävimpiä villejä kortteja ja heikkoja signaaleja. Villillä kortilla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka ilmestymisen todennäköisyys on matala, mutta jolla on tapahtuessaan suuret vaikutukset. Heikko signaali puolestaan on varhainen merkki tulevaisuuden tapahtumista.

Todennäköisimmin toteutuva tulevaisuudenkuva on ”Kaasua jätteistä”.

– Erityisesti päättäjien valmiuksia tämän suuntauksen käsittelyyn on parannettava, tutkijat sanovat.

Jätteistä peräisin olevia hiilivetyjä tulevat todennäköisesti hyödyntämään myös bensiiniä, dieseliä ja lentokonepolttoainetta tuottavat tehtaat. Tehtaat siirtyvät esimerkiksi nanoteknologiaa hyödyntäviin ratkaisuihin.

Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää erityisesti kansainvälisiin tutkimusohjelmiin panostamista, tutkimusinstituutioiden tiedontuotannon vahvistamista, maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa.
Maakaasujen merkitys kasvaa

Suomessa jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä edellyttää myös maakaasun, yhdyskuntajätekaasun sekä muun biokaasun jakelun samanaikaista tarkastelua.

– Maakaasujen merkitys myös Suomen ympäristöpolitiikassa tulee kasvamaan. Maakaasun markkinahinta on jo tipahtanut uusien maakaasun tuotantotapojen sekä tämän seurauksena kasvaneiden kaasuvarantojen ansiosta. Ympäristöystävällisyyden ja kilpailukykyisen hinnan vuoksi myös kiinnostus maakaasuun laivojen polttoaineena on kasvamassa, raportissa todetaan.

Raportti on luettavissa verkossa:
Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKNOW Delphi 2.0 / National Survey -Country Report Finland. 126 s. Finland Futures Research Centre FFRC, eBOOK 10/2011. Turku. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf>

JM
kuva: epSos.de
Creative Commons License Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.”

Ks. myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laajempi tiedote ”Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä”.

Kauppalehti aiheesta: Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009. (artikkeli jäljempänä)

Kirjoittaja kävi Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) kutsusta Keski-Karjalassa esitelmöimässä vuonna 2009 Ennakointiseminaarissa otsakkeella ”Tulevaisuuden visiointia”. Esitelmä on tässä: Tulevaisuuden visiointia, Keski-Karjala, (3.1) 160209. Keski-Karjala oli juuri valittu rakennemuutoksen kohdealueeksi. Kirjoittaja näki, että aluetta voitaisiin tukea parhaiten käynnistämällä siellä oikeaoppinen perusteellinen ”RD Konseptin” mukainen Delfoi-menetelmää hyöydyntävä strategiaprosessi esimerkiksi Kemi-Tornio alueen (2001) tai Koillis-Suomen (2011) tapaan ja tarjosikin sellaista alueen elinkeinostrategian tarjouskilpailussa:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Nyttemmin Keski-Karjala on juuri valittu uudelleen rakennemuutoksen kohdealueeksi. Nyt olisi mahdollisuus em. tyyppisen perusteellisen EU:nkin välissä (2010) parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi palkitseman prosessin käynnistämiseksi. Prosessi ottaa aikansa, mutta tuottaa perusteellisuudessaan uskottavia tulevaisuuden näkymiä ja uutta tietoa, verkottumista, tarjoaa osallistumista, ja tukee ajankohtaista päätöksentekoa. Myönnettävien rakennemuutosrahojen määrä ei ratkaise kehitystä vaan oikeiden toimijoiden tunnistaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdealueella ja sen ulkopuolella. Menestyksekkään prosessin yksi ominaisuus on EU:n arvioinnin mukaan myös public private -toteutusmalli. Lisäksi tarvitaan ainakin yksi sitoutunutt tilaajan edustaja alueelta.

Neloset –verkkolehti 30.3.2009:

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia

Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1985, tosin Nokia loi lyhytaikaisen häiriön tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä trendit ovat läsnä myös Keski-Karjalassa. 1970-luvulta Keski-Karjalassa mm. Kiteen onnistui tarttumaan teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.

Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnas-sa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan.

”Keski-Karjalan Sampo” saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten. Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula Keski-Karjalan tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen.

Tekemieni tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla). Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Tutkimukseni mukaan Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.

Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Em. tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkin-laisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.

Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).

Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.

Artikkeli perustuu Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pitämääni esitelmään ”Tulevaisuuden visiointia”. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus. Tuottoisinta olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista. Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita vaikkapa Keski-Karjalan Kehitys-yhtiö Oy:n toimesta. Esimerkiksi ympäristö- ja energia- ja matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Tämän menetelmän mahdolli-suuksiin on perehtynyt myös tämän Neloset-lehden päätoimittaja Esa A. Luukkainen, joka on tutkinut viime aikoina menetelmällä mm. Itä-Suomen kulttuurellisia piirteitä ja kehitystrendejä.

Yrjö Myllylä, Delfoi-manager, YTT,
alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Oy Aluekehitys RD
www.rdmarketinfo.net”

***
Ks. blogiartikkeli ”Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”

Ks. myös mm. seuraavat julkaisut

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Case: ”Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Lehtinen, Pirkko, Yrjö Myllylä, Asko Suikkanen: Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi - Kemi-Tornio 2010.

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Em. on EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä, mm. public-private -toteutusmallia – vahvasti hyödyntänyt sovellus.

Kymmennen vuotta sitten ennakoitiin Kemi-Tornio alueen osaamis- ja koulutustarpeita tähän päivään asti. Tarkastelussa oli eri koulutusasteet ja alueellisten toimijoiden yhteistyö ja roolit osaamisen suuntaamisessa. Keskeistä oli pyrkiä kytkemään osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi aluekehittämisvisioon. Uusina teemoina nousivat tuolloin ”heikkoina signaaleina” mm. kaivos- ja malmiteknologiaan liittyvän korkeakoulutason koulutuksen kehittäminen (ks. mm. Lehtinen ym. 2001, s. 93).
Kemi-Tornion ennakointityö sopii hyvänä esimerkkinä myös kaikille muillekin alueille alueellisen ennakoinnin toteutuskonseptista osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyen. Nyt olisi korkea aika tehdä perusteellinen uusi ennakointikierros myös Kemi-Tornion alueella huomioiden mm. kaivosalan kasvaneet työvoimatarpeet.

Seuraavassa on raportin tiivistelmä s. 12-17:

”TIIVISTELMÄ

OSAAMINEN, KOULUTUS JA ENNAKOINTI – KEMI-TORNIO ALUE 2010
Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointi

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö 2001
Kujala, Jukka & Ruotsalainen, Martti
Suikkanen, Asko

Kemi-Tornion alueella vuosina 2000 ja 2001 toteutettu ennakointihanke on yksi Euroopan unionin rakennerahaston ohjelmakauden 1995 – 2000 tavoite 6-ohjelman viimeisimmistä hankkeista. Se on opetusministeriön rahoittama. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta on vastannut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusyksikkö.

Ennakointihankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2010 alueen työ- ja koulutusmarkkinoiden kehityskuluista ja keskeisistä muutostekijöistä. Toisena tavoitteena oli ennakointijärjestelmän metodiikan kehittäminen trendi- ja Delfoi -menetelmiä yhdistämällä ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Delfoi –prosessi toteutettiin kevään 2001 aikana. Delfoi –prosessi sisälsi kaksi kyselykierrosta ja kaksi asiantuntijaraatia; perus- ja kriitikkoraadin. Tuotettua ennakointitietoa hyödynnettiin välittömästi prosessin aikana ja tarkoitus on, että tieto suunnataan jatkossa laajemmin eri toimijoiden hyötykäyttöön.

Delfoi –prosessin taustainformaatioksi tehtiin tiivis katsaus Kemi-Tornion kehityksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden kehityskuvasta sekä hankittiin yrittäjien ja julkisen sektorin edustajien näkemyksiä alueen kehittämisestä, työmarkkinoista ja koulutuksen suunnittelusta.

Visio
Koko prosessin lopputulemana on visio Kemi-Tornio alueesta vuonna 2010. Vision mukaan Kemi-Tornion alue on tuolloin kansainvälistynyt ja korkeatasoiselle osaamiselle rakentuva kasvukeskus, jossa perusteollisuuden rinnalle on muodostunut monipuolinen pk –yritystoiminta ja polis –verkosto. Kasvavia aloja työpaikkojen synnyn kannalta ovat informaatioteknologia ja viestintä, metalliteollisuus, kuljetus ja logistiikka, hyvinvointipalvelut ja mekaaninen puu.

Aluetta kehitetään yhteistyössä seutukunnan rajoja laajemmin. Alue houkuttelee erityisesti nuorta ja koulutettua väkeä hyvän koulutustarjonnan, uusien korkeaa osaamista edellyttävien työpaikkojen ja viihtyisän asuinympäristön vuoksi.

Vision toteutuminen
Vision toteutuminen edellyttää toimintaympäristön kehittämistä. Toimintaympäristössä tärkein kehittämiskohde on osaaminen, lähinnä tutkimus ja koulutus sekä polisverkoston luominen. Myös positiivisen imagon rakentaminen ja viestintä ovat tärkeitä. Tärkeimmät toimijat vision toteuttamiseksi ovat veturiyritykset, Digipolis ja Mediapolis, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja TE-keskus.

Polikset ovat osaamiskeskuksia, joissa klusterin eri osapuolet (yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, yrityspalvelut, rahoitus / resurssointi) kohtaavat toisensa. Näistä erityisen tärkeitä ovat veturiyritykset ja tutkimus- ja oppilaitokset. Polisympäristö mahdollistaa kohtaamisen ja luo toimijoiden välille synergiaa. Synergia puolestaan lisää innovaatioita ja niiden taloudellista hyödyntämistä, mikä on viime kädessä alueen uusiutumisen perusta.

Alueella asuvien ihmisten kokonaishyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että alueen kulttuuri pysyy elinvoimaisena ja että alueella on laadukkaita asuntoalueita ja hyvinvointipalveluja. Näin luodaan viihtyisä ja alueen houkuttelevuutta lisäävä asuinympäristö.

Osaaminen ja koulutus
Kemi-Tornion alueelle on tärkeää löytää selkeä oma osaamisen profiili kansainvälisessä työnjaossa. Keskiöasema Oulun, Rovaniemen ja Luleån välissä voi olla yksi lähtökohta osaamisvalinnassa. Lisäksi nuorten kiinnostuminen kehitettävistä aloista on vahva lähtökohta valintaa tehtäessä. Vision toteuttaminen edellyttää klusteroitumiskehitystä valituilla osaamisen painopistealueilla.

Aloituspaikkojen muutostarve on nykyisillä koulutus-/opintoaloilla vähäistä. Oppilaitos-/koulutusalakohtainen aloituspaikka-arviointi, eri koulutus- ja opintoalojen integrointi ja uusien alojen perustaminen edellyttävät tarkempia selvityksiä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä yritysyhteistyömallien kehittäminen, väestön koulutusasteen nostaminen ja uusien opetusalojen (logistiikka, hyvinvointiteknologia, elämysteollisuus, ympäristöteknologia ja yrittäjyys) perustaminen ovat tärkeitä. Informaatioteknologian ja yrittäjyyden sisällyttäminen muihin koulutusaloihin on yksi ehdotus kehittää koulutusalojen välistä vuorovaikutusta.

Yliopistotason aloituspaikkojen lisäyksessä korostuvat eniten informaatioteknologia, logistiikka, hyvinvointiteknologia ja –palvelut.

Ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä hieman kone- ja metalli-, sähkö-, muu tekniikka- ja liikenne- sekä viestintä- ja kuvataidealoilla. Aloituspaikkamäärää tulisi vähentää maatilatalouden ja kaupan- ja hallinnon aloilla. Kaupan ja hallinnon aloituspaikkamäärien tarkennusehdotus voi johtua koulutusalalla tutkinnon suorittaneiden kohtalaisen suuresta tämän hetkisestä työttömyysasteesta. Lisäksi koulutusalan sisältöä tulisi kehittää vastaamaan muuttuvan työelämän ja visiossa mainittujen kasvualojen tarpeisiin. Aikuisten koulutuspaikkoja olisi lisättävä sähkö, kone- ja metallialalla, viestintä- ja kuvataide- sekä käsi- ja taideteollisuusaloilla.

2-asteen oppilaitoksissa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä kone- ja metalli-, sähkö-, puu-, viestintä- ja kuvataidealoilla sekä aikuisten koulutuksessa käsi- ja taideteollisuus-, sähkö- ja rakennusaloilla. Vähennystarvetta olisi maatilataloudessa, kalataloudessa, kaupan ja hallinnon alalla sekä metsätaloudessa. Näiden osalta on tarpeen miettiä myös, missä määrin alojen yhdistäminen alueen muihin kehitettäviin klustereihin voisi olla mahdollista.

Eri toimijatahot joutuvat kilpailukykynsä säilyttääkseen jatkuvasti kehittämään henkilöstönsä ammattitaitoa. Työntekijältä edellytettävät tärkeimmät osaamistarvevaatimukset ovat tiimityötaidot, oppimistaidot, aktiivisuus, kansainvälisyys, tuloksellisuus ja vastuunottokyky. Edellä mainitut osaamisen alueet tulee sulauttaa syvällisemmin ja läpäisevänä koulutusohjelmien sisältöön.

Jatkotutkimukset ja kehittämisehdotukset
Tutkimus- ja oppilaitosten yritysyhteistyömallien edistämiseksi tärkeintä on jatkuvan keskustelun mahdollistaminen, esimerkiksi yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten välisen foorumin / neuvottelukunnan muodossa.

Jatkotutkimusteemoista tärkeintä on selvittää pikaisesti Kemi-Tornion koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumin perustamisen edellytykset. Aluekeskusohjelman sisällön tarkentaminen sekä Osaamiskeskusohjelmaan (2007) pääsemiseksi osaamiskeskusvalinnan syventämistä palveleva tutkimus ja toimintastrategia tulee käynnistää. Tärkeää kehittämisen kannalta on myös, että alueen kunnat tekevät omat tarkentavat analyysinsä omalla alueellaan kehitettävistä osaamisen aloista.

Tässä tutkimushankkeessa korostuneiden osaamistarpeiden perusteella tutkimus- ja oppilaitosten tulee tarkentaa koulutuksen aloituspaikkakysymyksiä ala- ja oppilaitoskohtaisilla ennakointitutkimuksilla ainakin korostuneissa kehitettävissä klustereissa. Erittäin tärkeää jatkuvan markkinainformaation saamiseksi on tutkia oppilaitoskohtaisesti sopivimmat yritysyhteistyömallit ja laatia niiden perusteella koulutusohjelmakohtaiset toimintaohjelmat. Ennakointitutkimuksen ja –palvelutarjonnan kehittämiseksi tulisi käynnistää oma selvitys yhteistyössä tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja muiden intressitahojen kanssa.

Elinkeinorakenteen kehittämisen ja uusien työpaikkojen tuottamisen kannalta on tarpeellista laatia oma tietotekniikkastrategia. Myös alueen oman verkostoitumis- ja kansainvälistymisstrategian laadinta on perusteltua. Hyvin keskeistä olisi luoda seutukunnalle asuinympäristön kehittämisstrategia.

Elinkeinotoiminnan kehittäminen seututasolla edellyttää sitä suorittavien organisaatioiden erikoistumista tehtäväänsä: uusien organisaatiovaihtoehtojen analysointi ja valinta on yksi perusteltu jatkotoimi. Seudullisen elinkeinokehittämisen organisoinnin kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Viestintä
Viestinnän kehittämisen painopistealueista korostuu vahvimmin positiivisen kuvan välittäminen alueesta. Muut tärkeimmät kehittämisen painopistealueet ovat kokonaisvaltaisen viestintäsuunnitelman laadinta- ja toteutus, imagon systemaattinen rakentaminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa, nuorille suunnatut tapahtumat sekä realististen tulosten korostaminen haaveiden sijaan. Edellä mainitut jatkotoimenpiteet ja strategiat toimivat lähtöaineistona viestintästrategian laadinnassa.

Tutkimuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen (erityisesti tietopankkitavoite) ja tulosten siirtäminen niiden käyttäjille hyödynnettäväksi, edellyttää hankkeen jälkeisen viestintäsuunnitelman (=julkistamissuunnitelman) toteutusta. Viestintäsuunnitelman toteutuksesta päättäminen kuuluu luontevimmin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle.”

***

MUITA OSAAMIS-, KOULUTUS- JA TYÖVOIMATARPEIDEN ENNAKOINTIHANKKEITA

EU:n palkitsema TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementit ovat olleet käytössä myös mm. seuraavissa RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa