Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen osana Suomen pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Itä-ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman pohtiminen on ajankohtaista (ks. esim. Kainuun Sanomat 18.7.2011: ”Kehittämisohjelma tarvitsee sisältöä”). TEM 43/2010 julkaisussa on esitetty asiantuntija-arvion testaukseen perustuen yhtenä tärkeimpänä jatkohankkeena Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategian laatimisen toteuttaminen. Se suuntaisi, tukisi ja edistäisi Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämistä oikein toteutettuna yksittäisistä toimenpiteistä todennäköisesti eniten.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Em. julkaisu s. 40:

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia (Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi) (19). Pohjois-Eurooppa muodostaa Suomen tärkeimmän vientialueen. Yli 50 % Suomen viennistä on suuntautunut aikaisempien selvitysten mukaan alueelle. Palveluviennissä alueen merkitys on ollut suurempi kuin muiden alueiden. Pohjois-Eurooppaan luetaan tässä Itämeren piirin keskeiset rantavaltiot Venäjä, Baltian maat, Valko-Venäjä, Puola, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Ruotsi ja Norja. Onkin erityisen tärkeää, että Suomella on erityinen strategia juuri Pohjois-Euroopan markkinoiden hyödyntämiseksi, jossa sijaitsee kasvavia talouksia ja mm. Venäjän rooli on keskeinen. Tulisikin toteuttaa päivitetty versio vuonna 1999/2000 päättyneestä noin 10 vuoden päähän tarkastellusta ennakointihankkeesta ”Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen” (Myllylä 1998, 1999) (hankkeen tuloksia esiteltiin mm. EU:n SME-Forumissa Finlandia-talossa syksyllä 1999). Hankkeessa tunnistettaisiin keskeiset potentiaaliset ja kehitettävä tulevaisuuden klusterit Suomessa sen eri ELY-, maakunta- ja seutukunta-alueilla erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoiden kehittymisen näkökulmasta noin 10-15 vuoden tähtäimellä. Erityisenä uutena piirteenä olisi mm. arktisen alueen merkityksen kasvun huomioiminen. Klustereiden kehittämiseksi arvioitaisiin toimia etenkin alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseksi mm. Kansallisen innovaatiostrategian mukaisesti. Yksi vaihtoehto tarkastelussa voisi olla painottaa ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa. Mm. seudullisten kehittämiskeskusten verkoston (SEKES ry) ja KOKO-verkoston (2010 käynnistynyt koheesio- ja kilpailukykyohjelma) suunnalta tulleen asiantuntijapalautteen mukaan hanketta pidettiin erityisen tärkeän mm. seutukuntien reagoidessa globaalin talouden haasteisiin.

Tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen todelliselle kehittämiselle olisikin em. mukaisen hankkeen käynnistäminen. Hankkeessa sovellettaisiin RD Aluekehityksen kehittämää Euroopan unionin parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä, jolla strategian ja siihen liittyvän vision, yhteisen tahtotilan, hakemisen lisäksi energisoitaisiin ja mobiloisoitaisiin ihmisiä RD Aluekehityksen konseptille tyypilliseen tapaan. RD konseptien ja metodien soveltaminen hankkeessa veisi samalla kehitystä eteenpäin muodostettua visiota kohti. Ks. esim. seuraava case-prosessi, joka voitaisiin nyt toteuttaa uudelleen päivittäen em. kehitetyllä konseptilla ja metodilla.

CASE POHJOINEN ULOTTUVUUS – POHJOIS-EUROOPPAA PALVELEVAT YRITYKSET SUOMESSA – KEHITETTÄVÄT KLUSTERIT JA NIIDEN KANSAINVÄLISTÄMISEN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1996-2000:

Yrjö Myllylä, PEPYS 1999

Seuraavassa on esitetty joitakin keskeisiä RD-julkaisuja em. esimerkkihankeprosessista.

(Pääprosessin panelistit, joiden näkemysten tulkinnasta raporteissa yhtäältä on kyse, näet tästä.)

Prosessiin liittyviä tietoiskuja

Laaja-alainen viestintintäsuunnitelma tuotti prosessin aikana resurssien puitteissa tietoiskuja, koulutustilaisuuksia yms. Alla esimerkkinä muutamista tietoiskuista, tiedotteista tai koulutustilaisuuksista valtakunnan tason prosessissa.

Vuosi 1999
1. Etelä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros 1tiis_es
2. Länsi-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ls
3. Itä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_is
4. Pohjois-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ps
5. Koko Suomi, 1tiis_ks
+ 2. ja 3. kierros tietoiskuineen, ym. viestintäoperaatioineen.
6. Kansainvälinen paneeli, suomeksi, KVTIEIS5
7. Kansainvälinen paneeli, in EnglishKVTIE2EN
6. Loppuraportin käsittely valtioneuvostossa, Valtioneuvoston Viikko 51

Vuosi 2000
7. RD pilottiseminaariohjelma, RDprotosemohj9
8. STT, Uutiset, STT
9. Verkkouutiset, Pilottiseminaari,
10. Työministeriö, Klusteriseminaari,

Prosessiin suoraan liittyviä tai sen synnyttämiä muutamia tutkimusraportteja

Lähtökohtana oli perusteellinen tilastoanalyysi:

1. Myllylä, Yrjö (1998). Finnish companies providing services within Northern Europe – Potential sectors and development of services to promote their internationalisation. 107 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 12/1998. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C8052D63EBD2BE82C225672B0032121A>

Analyysin perustalla käynnistettiin perusteellinen Delfoi-prosessi, jossa haastateltiin kaikki maakuntajohtajat, TE-johtajat sekä yrityslähtöiset toimijat 3:lla eri haastattelukierrokselle, tuloksia verrattiin, yritysinformaatiota painotettiin.

Loppuraportissa tulokset esiteltiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomnen ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta sekä lisäksi kuntatyypeittäin, tulokset esiteltiin myös EU:n SME-foorumissa Suomen EU-puheenjohtajakaudella:

2. Myllylä, Yrjö (1999): The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services. 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. Ks. julkaisutiedot <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/>

Tiivistelmäartikkeli aiheesta oli mm. AlueIntegraattori-lehdessä:

3. Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys>

Tuloksia profiloitiin ja esiteltiin viestintäsuunnitelman mukaisesti, mm. Pohjois-Suomessa artikkelein ja seminaareissa:

4. Myllylä, Yrjö (2000). Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2000. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00>

Tuloksia tarkennettiin ensin suurten kaupunkiseutujen tasolla:

5. Myllylä, Yrjö (2001). Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas. 86 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 22/2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/yma2>

Sitten pienten kaupunkiseutujen ja eri kuntatyyppien tasolla:

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Ministry of Agriculture 2003-2004. Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

7. Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Future of the Countryside and Clusters. Evaluation by the Delphi Method. 64 p. Ministry of the Trade and Industry (MTI) Financed Studies 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Kansainvälistymisen edistämiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen kiinnitettiin lisäksi huomiota erillisissä rinnakkaissovelluksissa

8. Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003.
<http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Viime kädessä aluetason sovellukset seutukunnissa varmistivat tulosten implementoinnin – ts. tulokset alkavat elämään kunnolla vasta, kun ne on käsitelty kunnolla paikallisissa prosesseissa paikallisista lähtökohdista – vaikka valtakunnalliset ja suuralueittaisetkin prosessit perustuvat keskeisesti alueiden toimijoiden antamaan informaatioon:

10. Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

11. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Tämän päivän esimerkillistä seudullista soveltamista, jollaisi viime kädessä olisi saatava aikaiseksi päivitettävän klusteristrategia pohjalta tulosten implementoimiseksi toimintaan

12. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>

Lopuksi – viisas tukee toimintaa, jonka yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset -teesejä.

RD Aluekehityksen hankkeiden yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä, ja EU:n tunnustama ja palkitsema – EU-palkitsi RD Aluekehityksen kehittämän public-private -toteutusmallin Euroopan unionin parhaimana alueellisen ennakoinnin käytäntönä Brysselissä 18.10.2010 –

Jos haluatte saada selville tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ja alat, yhteisen vision, strategian, keskeisimmät toimenpiteet ja vaikuttavuutta, so. ihmisten energisointia ja mobilisointia, nähdäkseni tällöin oikea osoite mm. em. Case-prosessin kuvauksen perusteella on RD Aluekehitys, www.rdmarketinfo.net

”Työtä on tehtävä sydämellä” (eräs edesmennyt keskisuuren menestyneen yrityksen perustaja kysyessäni hänen yrityksensä salaisuutta)
***
Ota myös kantaa kaivoskyselyyn!:

Case: ”Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa”

Vuonna 1995 kirjoittaja ehdotti Pohjois-Pohjanmaan liitolle hanketta, jossa sovellettaisiin samaa konseptia kuin hankkeessa ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa”. Hanke johti RD Aluekehityksen ja Viatek-yhtiöiden yhteishankkeeseen, jossa mukana olivat Perämeren satamat ja maakuntien liitot. Tavoitteeksi muodostui laatia logististen kehittämishankkeiden ohjelma erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia painottaen. Hanke perustui laajaan asiantuntijahaastatteluun teemahaastattelun menetelmin. Keskeiset tulokset, edistettävät teemat, on esitetty mm. ao. Lapin yliopiston KIDE-lehden julkaisussa. Prosessia seuraanneena voi todeta kaikissa teemoissa olleen kehittämishankkeita ja käytännön tuloksia saatu, mm. logistiikan professuuri on perustettu Oulun yliopistoon, logistiikan maistereita on valmistunut, logistiikan palvelukeskus on synnytetty, kuljetusreitteijä on markkinoitu jne.

Myllylä, Yrjö (1996). Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa. KIDE. Lapin yliopiston tiedotuslehti 7/1996, 16-18. (Ports of Northern Gulf of Bothnia on the part of Northern Finland and NW-Russias logistics network. Article in Kide 7/1996, University of Lapland.) <Perämeren satamat, KIDE 1996>

Nyt olisikin aika uudelleen tarkastella Perämeren satamien näkökulmasta tilannetta ja huomioida mm. kaivostoiminnan uudet kehityskulut, Murmansk Hubin kehittyminen/Koillisväylän vaikutukset, Itämeren alueen tiukentuvat ympäristömääräykset yms. ja miettiä millaisia kehittämishankkeita tulisi nyt toteuttaa ja millaista yhteistyö se edellyttäisi mm. Perämeren satamilta. Menetelmänä voisi edelleen käyttää asiantuntijahaastattelumenetelmää, mutta perusteellisemmin hyödyntäen ”EU:n parasta alueellisen ennakointikäytännön” mukaista menettelytapaa. Parhaimmillaan työ voisi olla perusteellinen Perämeren satamien strategiaprosessi em. palkittuja metodisia lähtökohtia hyödyntäen tuottaen vahvalle pohjalle rakennetun yhteisen strategian, vrt. Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.

Alla myös muita prosessiin liittyviä tai sitä tukevia myöhemmin ilmestyneitä artikkeleita

Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – johtopäätöksiä. In the book: Vainio, Juhani (ed.) Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä. Publications from the Center for Maritime Studies, University of Turku, B 93.

Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornin rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – esiselvitys. Nykytilan muistio 31.2.1997. 23 p. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kemin kaupunki, KTM yrityspalvelu Lapin piiri. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun julkaisu.

Myllylä, Yrjö (1997). Etelä-Kuolan elintarvikejakelukeskus – kylmätilojen rakentaminen Kantalahteen –raportti. 17 p. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, NorrFrysh Ab, Veljekset Rönkä Oy, Lapin yliopisto, Muotoilu- ja yrityspalvelu, Oy Aluekehitys RD.

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys.

Myllylä, Yrjö & Iikkanen, Pekka & Juntikka, Tuomo (1999). The Barents Euro-Arctic Corridor – The Development of Road Infrastructure from the viewpoint of Combined Transport. Present/Article IRF (International Road Federation) Regional Conference European Transport and Roads. Meeting the Challenges of the 21st century. Technical reports. 1999. 135-140.

Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/>

Myllylä, Yrjö (1999). The Northern Dimension: Finnish Companies providing services within the new Northern Europe – Finland serving Northern Europe as a Centre of information technology and logistics expertise. Article/Bulletin for EU:s SME:s Forum 1999.

Myllylä, Yrjö & Juntikka, Tuomo (1999). Centre to Improve transport links with NW Russia. Article in Report on Europe, Northern Dimension. Statistics Finland. 30-33. Vantaa 1999.

Myllylä, Yrjö (2000). Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet, Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2000. < Kide 3, 2000246>

Ks. myös

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
<https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”

Case: Delfoi-tutkimus ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tässä esitettävää case-konseptimallia voisi hyödyntää vaikkapa kaikkien tai osan Suomen satamien ja kaikkien tai osan Suomen alueista aluekehitysvaikutusten tarkasteluun tilanteessa, jossa Murmansk Hub merkittävine konttiliikennemäärineen ja öljyterminaaleineen yms. on toteutunut, Jäämeren rautatieyhteydet ovat rakentuneet ja Koillisväylän liikenteessä on tapahtunut olennaisia muutoksia – esimerkiksi säännöllinen ympärivuotinen liikenne raaka-aineiden ja rikasteiden kuljettamiseksi Euroopasta ja Venäjän Siperiasta Kiinaan on alkanut. Em. voisi valita todennäköisimmät ja vaikuttavimmat muutostekijät syvempään tarkasteluun. Eräällä tavalla Murmansk Hub on ainakin tekijä, jonka vaikutukset pitäisi ottaa syvempään tarkasteluun. Työssä kannattaisi hyödyntää kokemusta ja konseptimalliosaamista, joka kirjoittajalla on lisäksi kertynyt myös Murmanskin ja Luoteis-Venäjän teollista, logistista ja sosiaalista tulevaisuutta käsitelleestä perustutkimuksessaan (ks. yritysten sponsoroima UM-julkaisu 3/2008). Aikajänne ennakoinnille voisi olla vaikkapa vuoteen 2030:

Yksi RD Aluekehityksen varhaisvaiheen Delfoi-sovelluksia oli ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa” skenaariotutkimus. 1990-luvun alkupuolella ennakoitiin vuoden 2010 tilannetta ja infrastruktuurin ja logistiikkapalvelujen kehittämnistarpeita erilaisissa skenaarioissa. Mitkä skenaariot ovat toteutuneet? Osuivatko infrastruktuurin ja logistiikkapalveluiden kehittämissuositukset tuolloin kohdalleen tämän päivän valossa tarkasteluna? Onko infra- ja palveluiden kehittämishankkeet toteutettu? Toimiko ns. konventionaalinen Delfoi-sovellus? Tuolloin tehdyn Delfoi-sovelluksen tulokset on luettavissa em. Tie- ja Liikenne -lehden artikkelista (alla linkki). Tutkimuksesta tuli mm. seuraavat julkaisut:

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 s. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995.

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys.

Liikenneministeriön sarjassa ilmestyneessä em. julkaisussa kuvailulehdellä/Tiivistelmässä todetaan hankkeesta seuraavasti:

” Tämä selvitys on Itämeren alueen muuttuvia kuljetusmarkkinoita koskevan selvityksen kolmas vaihe. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuljetusmarkkinoiden kysyntä- ja tarjotantekijöiden muutoksia ja selvityksen toisessa vaihessa tehtiin liikennemallitekniset ennusteet Suomen ja Luoteis-Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksesta vuonna 2010.

Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida kolmen liikennejärjestelmältään erilaisen kehitysskenaarion vaikutuksia Varsinais-Suomen asemaaan Itämeren yhteysverkossa. Selvityksen kohteena olivat mm. Varsinais-Suomen aluerakentaallinen kehitys, Ruotsin autolauttaliikenteen sekä Suomen läpikulkevan itä-länsisuuntaisen henkilöautoliikenteen kehitys nykytilasta vuoteen 2010. Tarkasteltava perusskenaario sisälsi E18-tien moottoritienä välillä Oslo-Pietari sekä Juutinrauman ja Iso Beltin kiinteät yhteydet. Toiseen skenaarioin sisältyi edellää mainittujen hankkeiden lisäksi Tansakn ja Saksan välinen Fehmarn Beltin kiinteä yhteys. Kolmannessa skenaariossa oletettiin, että Pietarissa on uusi, kapasiteetiltaan 10 miljoonan tonnin suuryksikkösatama.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa Delfoi-tekniikkaa. Haastateltuja asiantuntijoita oli 15, jotka edustivat aluerakenteen, logistiikan, teollisuuden ja tietoliikenteen asiantuntemusta. Tutkimuksessa tehtiin kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäinen oli kasvokkain tapahtunut haastattelu ja toinen puhelimitse tapahtunut tarkentava haastattelu.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksen todettiin E18-tien kehittäminen moottoritietasoiseksi Turun ja Vaalimaan välillä olevan tärkein Varsinais-Suomen ja koko muun etelärannikin taloudelliseen kehittymiseen vaikuttava liikennehanke. Hankkeen toteuttamistarpeessa ei ole kysymys pelkästään transitoliikenteen välittämisestä, vaan teollisen yhteistyön korridorin kehittämisestä.”

Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat TjaL 1995

***
Johtopäätöksenä voisi sanoa, että tutkimusasetelma oli hyvä ja toimisi edelleen. Myös tulokset ovat ok, kun niitä tulkitaan suuntaa antavina ja eri skenaarioden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Yksityiskohtaisten prosenttiennusteiden sijaan ehkä olisi ollut viisampaa kuvata kehityksen suuntaa esim. 5-asteikollisella Likert-asteikolla, koska kysymyskohtaiset lähtötiedot / aikasarjatiedot, paneeli ja murroksen ajankohta (Neuvostoliiton vasikäinen hajoaminen) eivät välttämättä antaneet riittävän vahvaa pohjaa uskottavien täsmällisten ennusteiden tekemiseen. Lisäksi huomiota olisi voinut kiinnittää enemmän mielipiteiden perusteluihin. Tänä päivänä asetelmaa olisi hyvä lähestyä perusteellisemmin laajemmalla paneelilla ja, missä paneelista olisi erotettavissa erilaisia intressiryhmiä, joiden mielipidettä ja perusteluita vertailtaisiin toisiinsa. Lähtökohtana sovellusta suunniteltaessa voisi hyödyntää tutkimusta ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Myllylä 2006). Itämeren piirissä on ajankohtaisi muutostekijöitä, joiden vaikutuksia voisi arvioida Etelä-Suomen aluekehitykseen ja satamien toimintaan ja muodostaa tarpeellisia kehittämissuosituksia infran ja logistiikkapalveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi pelkästään Murmansk Hubin/Koillisväylän liikenteen ja eteläisen Suomenlahden Pietarin läheisen Ust Lugan sataman sekä 1994 jo mukana ollen Fehmarn Beltin – Tanskan ja Saksan välisen kiinteän yhteyden – vaikutuksia voisi olla perusteltua arvioida myös Etelä-Suomen toimijoiden ja infran ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Ks. myös

Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy.

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”