EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
EUn paras

EUn paras

Video EU:n komission toimeksiannosta on arvioitu 27 EU-maan ennakointikäytännöt – Suomessa osin RD Aluekehityksen kehittämä valittiin EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä esiteltiin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin yhteydessä Mikkelissä 18.8.2011. Menetelmää kehittänyt Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä oli valmistanut esitelmän yhteistyössä menetelmän kehittämisen viime aikaisen avainhenkilön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen kanssa. Ks. VIDEOESITYS: ”Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin – EU-palkittua ennakointia” EU:N PARHAIMMAN ALUEELLISEN ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖN ESITTELY (37 min) Ks. KALVOSARJA: EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytönnön esittely (27 s).

EU:n parhaimmaksi ennakointikäytännöksi valitussa mallissa arvioinnin kohteena oli käytännössä vain RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa kehittämä konsepti, jossa oli joitakin erityispiirteitä – kuten selkeä Delfoi-kierros – joita ei ole toistaiseksi ollut muissa viranomaisten muissa ELY-keskuksissa toteuttamissa TKTT-sovelluksissa. Tarkkaan ottaen myöskään muiden konsulttien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamat konseptit eivät toistaiseksi ole täyttäneet arvioidun mallin kriteereitä erityisesti arvioinnissa kuvatun ja huomioidun Delfoi-vaiheen puuttumisen vuoksi. (RD Aluekehitys tulkitsee koko TKTT-prosessin Delfoi-sovellukseksi ja innovaatiojärjestelmäksi, mutta  arvioinnissa esiteltiin  etenkin ns. Real Time Delphi -kierros konseptin Delfoi-osana, joka yksistään täyttää Delfoi-menetelmän kriteerit.) Lisäksi on huomioitava, että arvioinnissa painoi myös ilmeisesti public-private -kumppanuusmallilla toteutettu totetustapa. Varsinais-Suomen ely-keskus on ollut tässä suhteessa poikkeus, koska useimmissa mallia on pyritty soveltamaan virkamiestyönä. Esittelystä käykin ilmi juuri Varsinais-Suomen edelläkävijyys tämänlaatuisessa kumppanuudessa ja sen kriittinen vaikutus konseptin valinnaksi Euroopan tasolla hyväksi/parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi.

Visionäärinen kehitysprosessi

Aluksi Yrjö Myllylä totesi, että TKTT-mallin kehittäminen on edennyt visionääristen ja suurten hankkeiden lainalaisuutta noudattaen: Kaikkien kunnianhimoisten ja visinääristen hankkeiden vaiheet ovat (Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen, ks. Esim. Wilkipedia)

1. Ensin sinut sivuteetaan

2. Sitten Sinulle nauretaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut!

Edellä mainittua lainalaisuutta myös professori Pekka Himanen alleviivasi 4.3.2011 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin Delfoi-tuloksia esitelleessä Koillis-Suomen Tulevaisuusverstaassa Rukalla. Ennakointi on kokenyt myös kritiikkiä, osin aiheesta, osin aiheetta (mm. perehtyneisyys vaatii usein omaa osallistumista ja mukanaoloa). Tämän vuoksi Myllylä totesi suomalaisen hiihdon maailmanmestarin tavoin ”Kritiikkiä on tullut (suomalaista mieshiihtoa vastaan) ja sitä otetaan vastaan. Missään vaiheessa ei kuitenkaan usko omaan tekemiseen ole horjunut” (Matti Heikkinen, Hiihdon maailmanmestari 2011, Kajaani). Toisaalta Myllylä muistutti, että ”Voitto on ainoa totuuden kriteeri” (PM). Voittajalta voidaan ja pitää aina oppia.

Arviointikriteerit

Oletettavasti parhaimman ennakointikäytännön valintaan vaikuttivat seuraavat seikat:

1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin (haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)

2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut, työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-keskukset, TE-toimistot jne.

3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan  toimenpide-ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi maakunnassa

4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä (vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli arvioinnin kohteena)

Arviointiprosessi

EU:n komission toimeksianto ILO:n (International Labour Organisation) kansainväliselle koulutuskeskukselle ITC:lle (International Training Centre) Torinossa Tehtävä kuvata 27 maan ennakointikäytännöt (ns. ARENAS-projekti) ILO/ITC järjesti kaikissa maissa seminaarit, joissa eri tahot esittelivät käytäntöjään Tulokset julkistettiin Brysselissä 18.-19.10.2010 Keskeiset raportit: 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring, European Comission: 1. EU SYNTHESIS REPORT (2010), 159 sivua. 2. National Background Paper Finland (2010), 42 sivua. Lisätietoja http://arenas.itcilo.org/en/home ja Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Suomesta arvioituja käytäntöjä

Mm. seuraavia ennakointikäytäntöjä Suomesta arvioitiin (EU Synthesis Report 2010). ”…A wide range of national, regional and local forecasting bodies and networks that influence government policy:

(1) The Futures Committee in the Finnish Parliament

(2) National Foresight Network of the Ministries

(3) Foresights and restructuring activities of the Ministry of Employment and the Economies

(4) Anticipation and forecasting in education – Ministry of Education

(5) VATTAGE –model of Government Institute for Economic research (VATT)

(6) Education Intelligence Foresight System of the Confederation of Finnish Industries (EK),

(7) Finnsight 2015 Science and Technology Foresight

(8) ETLA Economic Five Year Regional Forecasting System

(9) Tekes (Funding Agency for Technology and Innovation) foresight systems,

(10) VTT (Technical Research Centre of Finland) foresight systems

(11) SITRA ( Finnish Innovation Fund) foresight systems.

Regional and local systems include:

(1) Foresight system of the Finnish Economic Development Centres (TE-Centres) and the restructuring activities of the Employment and Economic development offices (TE-offices, former Employment offices)

(2) Regional cluster modelling and foresight systems,

(3) Surveys on the Need for Workforce and Training (TKTT Foresight Model) and

(4) Sub-regional special foresight processes.”

Mitä ennakointi on RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän mukaan?

Yrjö Myllylän tulkinta – ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti 5 ominaisuutta:

1. Uuden tiedon tuottaminen

2. Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen

3. Verkostoitumisen edistäminen

4. Vision tuottaminen

5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen. (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003 – pohjalta)

Public-private -yhteistyön käynnistäminen toteutuksessa ratkaiseva vaihe TKTT-prosessin evoluutiossa voittajaksi?

TKTT prosessin

I vaihe käynnistyi 1980-luvulta, kun Vaasan työvoimaviranomaiset siirsivät Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleet yritysten haastattelukäytännöt Vaasaan. Malli kehitettiin tuomalla siihen raatityöskentely 1990-luvun puolessa välissä.

II vaihe käynnistyi kansallisessa TE-keskusennakointiprojektissa 1998-2002, jossa Vaasan mallia pyrittiin levittämään.

III vaihe on esitelty alla:

Vaihe III

– 2006: Varsinais-Suomen TE-keskus avasi toteutuksen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana (?) konsulteille kilpailutuksen kautta, mukaan 2 konsulttia (huom. Sitoutuneet tilaajan edustajat Jouni Marttinen, Tuula Purmonen+innovatiivinen tarjous yhdistelmä)

– 2006-2009(2010): RD Aluekehitys toi prosessiin RT Delfoi-kierroksen (eDelphi sekä vahvisti konseptista viestintää mm. viestintäsuunnittelua ja materiaalituotantoa sekä sosiaalista mediaa korostamalla osana prosessia (mm. Tiivistelmäesitemalli, Prosessimalli, ja Ning-foorumi) 3 sovellusta 2006-2007, 2 kpl

– 2008-2009, sekä toi muutostrendit, heikot signaalit ja villit kortit vahvemmin käsitteinä mukaan. Vuoden 2009 kilpailutuksessa toteuttamaan 4 konsulttia (kiinnostus myös konsulttien puolella suurissakin toimistoissa kasvanut)

– Vuonna 2010 malli valitaan EU:n parhaimmaksi, erityinen uusi Delfoi-vaihe huomioidaan arvioinnissa/raportissa (Delfoi-malli toistaiseksi ollut TKTT:ssa vain RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän johdolla toteutetuissa sovelluksissa!) Myös muut RD/YMy-painotukset olleet esittelyssä esillä. Vaihe IV: Mahdollisuus syntyä menestystarina, jos julkinen sektori pyrkii konseptin levittämiseen ja toteutukseen yritysten kanssa ja tiivistää yhteyksiä ministeriöiden ja alueiden viranomaisten välillä

– 2011: Malli käytössä sovellettuna EU-tasolla pidemmän aikavälin ennakoinnissa, TKTT-mallia implementoidaan EU maissa, mm. Baltian suunta aktiivisessa vaiheessa.

– 2011-2015: Erilaisia skenaarioita. Menestysskenaario on yksi mahdollisuus. Suomi nousee alan osaajana kartalle. Mahdollisuudet suomalaisen ennakointitoiminnan kehittämiseen ja todelliseen vaikuttavuuteen niin Suomessa kuin kohdemaissa – edellyttää

– 1. Public private kumppanuutta, tilaaja-tuottaja –roolien selkiyttämistä, osaamisen kehittämistä tilausten kautta palvelutuotatajayrityksissä (huom. Innovatiivinen kilpailutus ja sitoutuneiden tilaajien rooli). Verovaroja ja EU:n aluekehitysvaroja ei pitäisi käyttää yksistään julkisen sektorin työpaikkojen luomiseen.

– 2. Public-public –verkottumista: hallinnon sisäistä verkottumista ”muodollisesta yhteistyöstä” kumppanuuteen yli rajojen. Ministeriön ja aluetason yhteistyö ”Hollannin mallin” soveltamista. Sanalla sanoen KANNUSTAMINEN.

(Mitä on tapahtunut – rehelliselle analyytikolle totuus voi olla tarua ja strategiaraporttien tekstiä ihmeellisempää.  Mahdollisuuksia vielä kuitenkin on., kirj. lisäys 7.10.2014)

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009.   http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-esimerkki-vahittaiskauppa-varsinais-suomi/

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeen-ennakointi-case-ravintolapalveluala/ , http://www.luotain.fi

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-siivous-ja-kotitalouspalveluala/

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.  http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-talonrakennusala-varsinais-suomi/

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.  Tiivistelmä: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteityö

Edellä mainittujen Varsinais-Suomessa toteutettujen työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptien yksittäisen casen toteutukseen tai kaikkiin mainituista ovat jollakin roolilla osallistuneet myös seuraavat luetellut henkilöt RD Aluekehityksen toimeksiannoissa. He ovat siten osaltaan vaikuttaneet arvioinnin lopputulokseen – ja ansaitsevat myös tässä yhteydessä kiitokset:

1. Ossi Luoma, viestinnän ja yrityskehittämisen asiantuntija

2. Hannu Linturi, johtaja, eDelfoi- ja muut Internet-oppimisympäristöt

3. Marcus Lindén, graafikko, oppikirjasuunnittelija, näyttelijä

4. Jenni Linturi, viestinnän tutkija, kirjailija

5. Maija Linturi, näyttämötaiteen asiantuntija

6. Teija Myllylä, kansainvälisen viestinnän asiantuntija

7. Olavi Linturi, suomenkielen asiantuntija, sotaveteraani.

Johtopäätöksiä – keskeisimmät EU:n parhaimman ennakointikäytännön operationaaliset elementit

1. Face to face yrityshaastattelut

2. Work shopit ja työpajat, seminaarit, tulevaisuusverstas

3. RT Delfoi/eDelphi

4. Viestintä (mm. Ning). Em. ”operationaalisten elementtien” mukanaolo ei vielä takaa, että malli on EU:n palkitun mukainen, pitää olla näkemys myös ketä otetaan mukaan prosessiin – tätä seikkaa pitää kovasti korostaa ja se vaatii osaamista. Käytännössä onnistumiseksi tärkeää on myös tietää ja sisäistää, millä avainkäsitteillä työskennellään. Näitä seikkoja ei tässä yhteydessä ole mahdollista perusteellisesti avata. Lisäksi tarvitaan tiettyjä prosessin sisään rakennettuja analyysikonsepteja, kuten SWOT-analyysi. Kaikkea on myös vaikea selitää lyhyesti, konsepti pitää ”kokea”, jotta sen oppii ja sisäistää. Kaverin kautta opitaan parhaiten uusi teknologia ja muutkin hyvät käytännöt, alansa mestarien kautta erilaiset työtaidot ja käytännöt.

Jatkotoimenpiteitä

Malli on käytössä sovellettuna jo EU-tasolla. TKTT-mallia viedään tällä hetkellä aktiivisesti myös Baltiaan. Suurta mielenkiintoa on osoitettu myös Venäjältä. Suomessa aktiivisesti sitä käyttää 4-6 ELY-keskusta 13:sta. Public-private -yhteistyössä konseptia on toteuttanut tiettävästi vain palkittu Varsinais-Suomi, mikä yhteistyö oli todennäköisesti kriittinen ja välttämätön edellytys palkitsemiseen paitsi innovatiivisten uusien elementtien, myös sen vuoksi että palkitsemisessa kiinnitettiin huomiota toteutusmalliin. TKTT-mallin käyttöä tulisikin tämän EU:n tunnustuksen mukaan jatkossa edistää juuri public-private yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty yhteenvetomaisesti muutama keskeinen teema TKTT-mallin käytön lisäämiseksi ja mallin jatkokehittämiseksi:

1. Public private –kumppanuuden vahvistaminen toteutuksessa (evoluutioprosessin jatkuminen) Public-public –verkostoi-tuminen. So. TEM-tuki ELY:ille alueellisten TKTT-sovellusten toteuttamiseksi (4-5:stä 15 ELY:yn, rakennemuutos-, työmarkkina-, innovaatiojärjes-telmänäkökulma)

2. OPM:n tuki oppilaitoksille mallin hyödyntäminen pitkän tähtäimen (10-15 vuotta) ennakoinnissa

3. Seutukuntien ja maakuntien liittojen ennakointi (myös osaamis- ja koulutustarpeet)- ja strategiat mallilla(10-15v.)

4. Valtakunnallinen synteesi (TKTT-raporttien pohjalta) ja johtopäätökset, ”Hollannin mallin” soveltaminen.

Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa soveltaa EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä omaan hankkeeseen?

Paras ja suositeltavin tapa oppimiseksi ja osaamisen siirtämiseksi on tekeminen yhdessä kokeneen ja osaavan ammattilaisen kanssa. Perinteinen mestari-kisälli tai oppisoopimusmalli toimii tässäkin. Se on tehokkain tapa osaamisen siirtämiseksi ja oppimiseksi sekä vaikuttavien hankkeiden toteuttamiseksi. Työtä voidaan jakaa tarpeen mukaan akselilla prosessin ideointi ja ohjaus – avaimet käteen suoritus. Ota RD Aluekehitys kumppaniksi ennakoinnin kehittämisessä alueellasi ja siirrä hyvät käytännöt alueesi ja Sinun osaamispääomaksesi. Yrjö Myllylä ”EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä” Ks. myös Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi euroopplaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, s. 3. __

Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjalainen 26.8.2011

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Mineraalit arvossaan. Savon Sanomat 8.9.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Uutispäivä Demari, 14.9.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvarayhtiöitä. Kainuun Sanomat, Maanantaivieras, 26.9.2011.

Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä

Vakaata pitkän tähtäimen tuottoa hakeva kansainvälinen pääoma hakeutuu ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan. Tämä on tullut selväksi seuratessani 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2009 Suomeen pääomia välittäneen lontoolaisen Impivaara Securities Ltd:n toimintaa (toimitusjohtaja Jeffery Robertsin muistokirjoitus HS 19.2.2010). Impivaaran asiakkaat olivat muun muassa maailman suurimpia eläkerahastoja ja muita sijoitusinstituutioita USA:sta, Englannista, Saksasta, Italiasta sekä Skotlannista ja Norjasta. Toisena sijoittamisen argumenttina reuna-alueella sijaitsevaan Suomeen on ollut se, että täällä on ollut yhtiöitä, joilla on ollut tuotto-odotuksia kasvavilta Venäjän markkinoilta ja muualta Itämeren piirin kehittyvistä maista.

Aiemmin Impivaara markkinoi Nestettä ”parhaimpana venäläisenä öljy-yhtiönä”. Tuolloin sijoittajat uskalsivat sijoittaa Suomeen, mutta eivät Venäjälle. Neste luopui viimeisestä Venäjällä sijainneesta Severtekin öljykentästä Timan Petšoran altaalla vuonna 2005. Myös Outokumpu, Rautaruukki ja Kemira luopuivat malminetsinnästä ja luovuttivat löytämiään malmioita osin nimelliseen hintaan pois. Ostaja edelleen myi ne joissakin tapauksessa kalliilla hinnalla tuleville sijoittajille ja kaivosyhtiöille, esimerkkinä Kittilän kultakaivos. Nykyisten tai potentiaalisten kaivosten arvoksi Suomessa on arvioitu lähes 300 miljardia euroa Etlan tuoreessa selvityksessä. Helsingin pörssin yritysten arvo olisi nyt toinen ilman näitä luopumispäätöksiä. Suomen pörssiyhtiöt hyvin tuntevan Impivaaran kautta asiaa tarkasteltaessa keskeisenä tekijänä olivat poliitikot, jotka eivät huomioineet riittävästi suuren pääoman intressejä ja Suomen etua.

Jo 1990-luvulla oli selvää, että rajallisten raaka-aineiden hinnat tulevat pitkällä tähtäimellä nousemaan. Suuri osa Suomea sijaitsee kaivostoiminnan kannalta mineraalirikkaalla Fennoskandinavian kilvellä. Potentiaaliset malmivyöhykkeet jatkuvat monessa tapauksessa rajojemme yli. Näin on esimerkiksi potentiaalisten kultamalmioiden tai sitäkin arvokkaampien hitecin tarvitsemien platinametallien osalta. Kullan hinta on lama-aikanakin nouseva. Monien muiden metallien hinnat ovat nousevia maailmantalouden kasvaessa. Tämä tarjoaa niitä hyödyntäville yrityksille mahdollisuuksia eri suhdannetilanteissa.

Yritysten menestyksen yhtenä mittarina pidetään päätösten suurta lukumäärää aikayksikköön nähden. Virheellisiäkin päätöksiä sallitaan, jos niistä opitaan. Sama voidaan todeta valtion omistajaohjauksesta. Esimerkiksi valtion osittain omistama Kemira Grow How myytiin norjalaiselle Yaralle noin 200 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Samalla myytiin oikeudet Koillis-Suomen Soklin fosfaattimalmioon, jonka hinnaksi Impivaara Secuties Ltd:n toimitusjohtaja, geologian tohtori Jeffery Roberts laski vuonna 2008 vähintään 20 miljardia euroa. Roberts yrittikin pitkään puhua Soklin käynnistämisen puolesta Kemiralle ja sitä myöten välillisesti valtiolle. Myöhemmin hän markkinoi Soklia kansainvälisille sijoittajille muun muassa amerikkalaisille sijoittajille sen siirryttyä norjalaiseen omistukseen ja edisti näin osaltaan Soklin käynnistämisprosessia. Fosfaattimalmi on verrattavissa öljyyn rajallisena luonnonvarana. Sen hinta tulee nousemaan. Kemiran myynnistä tulee oppia.

On aika tarkistaa valtion omistajaohjauspolitiikkaa. Helsingin ja Lontoon pörssiin tarvitaan yrityksiä, joiden arvo muodostuu keskeisesti malmin etsinnästä ja lisenssioikeuksien hankinnasta lupaaviin malmioihin sekä verkostoista myös Venäjälle ja itäiseen Eurooppaan. Tämä ei ole nopeiden poliittisten irtopisteiden keruun paikka. Kysymys on pitkäjänteisestä liiketoiminnan kehittämisestä, jossa poliitikot tai suurten pääomien edustajat eivät ole useinkaan parhaimpia asiantuntijoita. Tämä muutos ei onnistu pelkästään sijoittamalla valtion Teollisuusrahaston nimissä varoja lupaaviin kaivoshankkeisiin.

Talvivaaran kaivoshanketta arvostetaan, siitä voidaan myös oppia. Sen ympäristöhaitat siedetään, kun omistajuus ja hyödyt ovat keskeisesti kotimaisissa käsissä. Tapaus opettaa myös, että venäläinen intressi on ollut avainasemassa. Kaivosyhtiön yhtenä omistajana on maailman suurin nikkelintuottaja, venäläinen Norilsk Nickel, joka on sitoutunut ostamaan Talvivaaran nikkelin ja jalostaa sitä Harjavallassa amerikkalaiselta OMG:lta ostamassaaan, aiemmin Outokummun hallussa olevassa tehtaassaan.

Suomessa on kymmeniä yhden tai kahden miehen juniorkaivosyhtiötä Talvivaaran alkuvaiheen tavoin. Näiden yrittäjien tarkoitus on myydä kohde edelleen. Yksi mahdollisuus voisi olla hyödyntää junioryhtiöitä uudenlaisen kansallisen pörssiyhtiön alkuvaiheessa, joka tulisi keskeisesti keskittymään malmin etsintään, lisenssioikeuksien hankintaan Suomessa ja muun muassa Barentsin alueella ja näiden oikeuksien myyntiin.

Suomi sijaitsee Euroopan unionin reuna-alueella samoin kuin Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia, jotka ovat nyt velkakriisissä. Viimeksi mainittujen taloudellista kehitystä mineraalien, etenkin raakaöljyn, voimakkaasti kohonneet hinnat häiritsevät. Pohjois-Euroopassa sijaitseva Suomi sen sijaan voi hyötyä kohonneista öljyn- ja muiden mineraalien hinnoista. Suhdannetaantumassakin monien mineraalien hinta pysyy riittävän korkealla tuotannon jatkamiseksi Aasian kysynnän johdosta ja lama-aikoina kullan hinnan nousun vuoksi. Seuraavina vuosikymmeninä maailman taloutta ja teknologian kehitystä ajavat eteenpäin kohoavat luonnonvarojen hinnat ja resurssitehokkuuden vaatimus.

On käynnistettävä valtion omistajaohjauspolitiikan uudelleen arviointi. Tulevaisuudentutkimuksen tunnetuimmat menetelmät sopivat tarkoitukseen. Ikiaikainen totuus ei ole muuttunut: ”Siellä missä on monta neuvonantajaa, siellä on voitto”. Valtiolle tärkeintä on tunnistaa myös omistajaohjauksessaan käyttämiensä asiantuntijoiden intressit ja pyrkiä ajamaan mahdollisimman hyvin Suomen kokonaisetua yksittäisten toimijoiden etujen sijaan käyttäessään asiantuntijatietoa.

Yrjö Myllylä, YTT

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana RD Aluekehitys Oy:ssä. Hän on väitellyt Murmanskin alueen ja Luoteis-Venäjän teollisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta. Häneltä on ilmestynyt ajankohtainen työ- ja elinkeinoministeriön tilaama julkaisu ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä”. Myllylä on asiantuntijatiedon käytön asiantuntija.

***
Aihetta on käsitelty hankealoitteen muodossa ao. raportissa mm. sivulla 44-46, hankealoitteet 28-31:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

***
Valtion omistajaohjauspolitiikkaankin kehittämisessä voidaan käyttää RD Aluekehityksen osaltaan kehittämää EU:n parhaimmaksi valittua alueellisen ennakoinnin käyäntöä. Ks. lisätietoja www.rdmarketinfo.net. Lisäksi riippumattoman RD Aluekehityksen sovelluksissa pyritään huomioimaan käytettävän asiantuntijatiedon intressilähtöisyys ja pyritään tunnistamaan tulevaisuutta edustavat äänet.
***

Teemaan liittyviä tai sitä sivuavia aiempia artikkeleita

Ks. Blogi-artikkeli: Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva 12.8.2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva120811

2. Pörssiin luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä (PS 18.8.2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ps180811
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/mt240811 (MT 24.8.2011)

3. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti (Kaleva 17.6.2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

4. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa (Lapin yliopiston KIDE 3/2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

5. Koillisväylän käyttö on jo tosiasia (Turun Sanomat, Alakerta 26.4.2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411

6. Arktinen teknologia AVAIN KASVUUN (Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehti 1/2011)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

7. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri 4/2010, Puolustusvoimien rakennushallinnon sidosryhmälehti)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

8. Arktisen meriteknologian osaamisen kysyntä kasvaa (Turun Sanomat, Alakerta 5.12.2010)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta051210

9. Arktista teknologiaosaamista vahvistetta (Kansan Uutiset 25.1.2010)
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

10. Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts (HS 19.2.2010)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

11. Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille (Tulevaisuusvaliokunta 3/2010)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

12. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteesssä (TEM 43/2010) (mm. arktisen neuvottelukunnan taustapaperi)
http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

13. Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet (De Urbe Uloa 9.9.2009, Oulu, sivunumerot 56-63)
http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

14. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS 31.5.2007)
http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507