Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Em. on EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä, mm. public-private -toteutusmallia – vahvasti hyödyntänyt sovellus.

Kymmennen vuotta sitten ennakoitiin Kemi-Tornio alueen osaamis- ja koulutustarpeita tähän päivään asti. Tarkastelussa oli eri koulutusasteet ja alueellisten toimijoiden yhteistyö ja roolit osaamisen suuntaamisessa. Keskeistä oli pyrkiä kytkemään osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi aluekehittämisvisioon. Uusina teemoina nousivat tuolloin ”heikkoina signaaleina” mm. kaivos- ja malmiteknologiaan liittyvän korkeakoulutason koulutuksen kehittäminen (ks. mm. Lehtinen ym. 2001, s. 93).
Kemi-Tornion ennakointityö sopii hyvänä esimerkkinä myös kaikille muillekin alueille alueellisen ennakoinnin toteutuskonseptista osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyen. Nyt olisi korkea aika tehdä perusteellinen uusi ennakointikierros myös Kemi-Tornion alueella huomioiden mm. kaivosalan kasvaneet työvoimatarpeet.

Seuraavassa on raportin tiivistelmä s. 12-17:

”TIIVISTELMÄ

OSAAMINEN, KOULUTUS JA ENNAKOINTI – KEMI-TORNIO ALUE 2010
Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointi

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö 2001
Kujala, Jukka & Ruotsalainen, Martti
Suikkanen, Asko

Kemi-Tornion alueella vuosina 2000 ja 2001 toteutettu ennakointihanke on yksi Euroopan unionin rakennerahaston ohjelmakauden 1995 – 2000 tavoite 6-ohjelman viimeisimmistä hankkeista. Se on opetusministeriön rahoittama. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta on vastannut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusyksikkö.

Ennakointihankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2010 alueen työ- ja koulutusmarkkinoiden kehityskuluista ja keskeisistä muutostekijöistä. Toisena tavoitteena oli ennakointijärjestelmän metodiikan kehittäminen trendi- ja Delfoi -menetelmiä yhdistämällä ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Delfoi –prosessi toteutettiin kevään 2001 aikana. Delfoi –prosessi sisälsi kaksi kyselykierrosta ja kaksi asiantuntijaraatia; perus- ja kriitikkoraadin. Tuotettua ennakointitietoa hyödynnettiin välittömästi prosessin aikana ja tarkoitus on, että tieto suunnataan jatkossa laajemmin eri toimijoiden hyötykäyttöön.

Delfoi –prosessin taustainformaatioksi tehtiin tiivis katsaus Kemi-Tornion kehityksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden kehityskuvasta sekä hankittiin yrittäjien ja julkisen sektorin edustajien näkemyksiä alueen kehittämisestä, työmarkkinoista ja koulutuksen suunnittelusta.

Visio
Koko prosessin lopputulemana on visio Kemi-Tornio alueesta vuonna 2010. Vision mukaan Kemi-Tornion alue on tuolloin kansainvälistynyt ja korkeatasoiselle osaamiselle rakentuva kasvukeskus, jossa perusteollisuuden rinnalle on muodostunut monipuolinen pk –yritystoiminta ja polis –verkosto. Kasvavia aloja työpaikkojen synnyn kannalta ovat informaatioteknologia ja viestintä, metalliteollisuus, kuljetus ja logistiikka, hyvinvointipalvelut ja mekaaninen puu.

Aluetta kehitetään yhteistyössä seutukunnan rajoja laajemmin. Alue houkuttelee erityisesti nuorta ja koulutettua väkeä hyvän koulutustarjonnan, uusien korkeaa osaamista edellyttävien työpaikkojen ja viihtyisän asuinympäristön vuoksi.

Vision toteutuminen
Vision toteutuminen edellyttää toimintaympäristön kehittämistä. Toimintaympäristössä tärkein kehittämiskohde on osaaminen, lähinnä tutkimus ja koulutus sekä polisverkoston luominen. Myös positiivisen imagon rakentaminen ja viestintä ovat tärkeitä. Tärkeimmät toimijat vision toteuttamiseksi ovat veturiyritykset, Digipolis ja Mediapolis, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja TE-keskus.

Polikset ovat osaamiskeskuksia, joissa klusterin eri osapuolet (yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, yrityspalvelut, rahoitus / resurssointi) kohtaavat toisensa. Näistä erityisen tärkeitä ovat veturiyritykset ja tutkimus- ja oppilaitokset. Polisympäristö mahdollistaa kohtaamisen ja luo toimijoiden välille synergiaa. Synergia puolestaan lisää innovaatioita ja niiden taloudellista hyödyntämistä, mikä on viime kädessä alueen uusiutumisen perusta.

Alueella asuvien ihmisten kokonaishyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että alueen kulttuuri pysyy elinvoimaisena ja että alueella on laadukkaita asuntoalueita ja hyvinvointipalveluja. Näin luodaan viihtyisä ja alueen houkuttelevuutta lisäävä asuinympäristö.

Osaaminen ja koulutus
Kemi-Tornion alueelle on tärkeää löytää selkeä oma osaamisen profiili kansainvälisessä työnjaossa. Keskiöasema Oulun, Rovaniemen ja Luleån välissä voi olla yksi lähtökohta osaamisvalinnassa. Lisäksi nuorten kiinnostuminen kehitettävistä aloista on vahva lähtökohta valintaa tehtäessä. Vision toteuttaminen edellyttää klusteroitumiskehitystä valituilla osaamisen painopistealueilla.

Aloituspaikkojen muutostarve on nykyisillä koulutus-/opintoaloilla vähäistä. Oppilaitos-/koulutusalakohtainen aloituspaikka-arviointi, eri koulutus- ja opintoalojen integrointi ja uusien alojen perustaminen edellyttävät tarkempia selvityksiä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä yritysyhteistyömallien kehittäminen, väestön koulutusasteen nostaminen ja uusien opetusalojen (logistiikka, hyvinvointiteknologia, elämysteollisuus, ympäristöteknologia ja yrittäjyys) perustaminen ovat tärkeitä. Informaatioteknologian ja yrittäjyyden sisällyttäminen muihin koulutusaloihin on yksi ehdotus kehittää koulutusalojen välistä vuorovaikutusta.

Yliopistotason aloituspaikkojen lisäyksessä korostuvat eniten informaatioteknologia, logistiikka, hyvinvointiteknologia ja –palvelut.

Ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä hieman kone- ja metalli-, sähkö-, muu tekniikka- ja liikenne- sekä viestintä- ja kuvataidealoilla. Aloituspaikkamäärää tulisi vähentää maatilatalouden ja kaupan- ja hallinnon aloilla. Kaupan ja hallinnon aloituspaikkamäärien tarkennusehdotus voi johtua koulutusalalla tutkinnon suorittaneiden kohtalaisen suuresta tämän hetkisestä työttömyysasteesta. Lisäksi koulutusalan sisältöä tulisi kehittää vastaamaan muuttuvan työelämän ja visiossa mainittujen kasvualojen tarpeisiin. Aikuisten koulutuspaikkoja olisi lisättävä sähkö, kone- ja metallialalla, viestintä- ja kuvataide- sekä käsi- ja taideteollisuusaloilla.

2-asteen oppilaitoksissa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä kone- ja metalli-, sähkö-, puu-, viestintä- ja kuvataidealoilla sekä aikuisten koulutuksessa käsi- ja taideteollisuus-, sähkö- ja rakennusaloilla. Vähennystarvetta olisi maatilataloudessa, kalataloudessa, kaupan ja hallinnon alalla sekä metsätaloudessa. Näiden osalta on tarpeen miettiä myös, missä määrin alojen yhdistäminen alueen muihin kehitettäviin klustereihin voisi olla mahdollista.

Eri toimijatahot joutuvat kilpailukykynsä säilyttääkseen jatkuvasti kehittämään henkilöstönsä ammattitaitoa. Työntekijältä edellytettävät tärkeimmät osaamistarvevaatimukset ovat tiimityötaidot, oppimistaidot, aktiivisuus, kansainvälisyys, tuloksellisuus ja vastuunottokyky. Edellä mainitut osaamisen alueet tulee sulauttaa syvällisemmin ja läpäisevänä koulutusohjelmien sisältöön.

Jatkotutkimukset ja kehittämisehdotukset
Tutkimus- ja oppilaitosten yritysyhteistyömallien edistämiseksi tärkeintä on jatkuvan keskustelun mahdollistaminen, esimerkiksi yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten välisen foorumin / neuvottelukunnan muodossa.

Jatkotutkimusteemoista tärkeintä on selvittää pikaisesti Kemi-Tornion koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumin perustamisen edellytykset. Aluekeskusohjelman sisällön tarkentaminen sekä Osaamiskeskusohjelmaan (2007) pääsemiseksi osaamiskeskusvalinnan syventämistä palveleva tutkimus ja toimintastrategia tulee käynnistää. Tärkeää kehittämisen kannalta on myös, että alueen kunnat tekevät omat tarkentavat analyysinsä omalla alueellaan kehitettävistä osaamisen aloista.

Tässä tutkimushankkeessa korostuneiden osaamistarpeiden perusteella tutkimus- ja oppilaitosten tulee tarkentaa koulutuksen aloituspaikkakysymyksiä ala- ja oppilaitoskohtaisilla ennakointitutkimuksilla ainakin korostuneissa kehitettävissä klustereissa. Erittäin tärkeää jatkuvan markkinainformaation saamiseksi on tutkia oppilaitoskohtaisesti sopivimmat yritysyhteistyömallit ja laatia niiden perusteella koulutusohjelmakohtaiset toimintaohjelmat. Ennakointitutkimuksen ja –palvelutarjonnan kehittämiseksi tulisi käynnistää oma selvitys yhteistyössä tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja muiden intressitahojen kanssa.

Elinkeinorakenteen kehittämisen ja uusien työpaikkojen tuottamisen kannalta on tarpeellista laatia oma tietotekniikkastrategia. Myös alueen oman verkostoitumis- ja kansainvälistymisstrategian laadinta on perusteltua. Hyvin keskeistä olisi luoda seutukunnalle asuinympäristön kehittämisstrategia.

Elinkeinotoiminnan kehittäminen seututasolla edellyttää sitä suorittavien organisaatioiden erikoistumista tehtäväänsä: uusien organisaatiovaihtoehtojen analysointi ja valinta on yksi perusteltu jatkotoimi. Seudullisen elinkeinokehittämisen organisoinnin kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Viestintä
Viestinnän kehittämisen painopistealueista korostuu vahvimmin positiivisen kuvan välittäminen alueesta. Muut tärkeimmät kehittämisen painopistealueet ovat kokonaisvaltaisen viestintäsuunnitelman laadinta- ja toteutus, imagon systemaattinen rakentaminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa, nuorille suunnatut tapahtumat sekä realististen tulosten korostaminen haaveiden sijaan. Edellä mainitut jatkotoimenpiteet ja strategiat toimivat lähtöaineistona viestintästrategian laadinnassa.

Tutkimuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen (erityisesti tietopankkitavoite) ja tulosten siirtäminen niiden käyttäjille hyödynnettäväksi, edellyttää hankkeen jälkeisen viestintäsuunnitelman (=julkistamissuunnitelman) toteutusta. Viestintäsuunnitelman toteutuksesta päättäminen kuuluu luontevimmin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle.”

***

MUITA OSAAMIS-, KOULUTUS- JA TYÖVOIMATARPEIDEN ENNAKOINTIHANKKEITA

EU:n palkitsema TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementit ovat olleet käytössä myös mm. seuraavissa RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa